Helposti vauraaksi

”Hupsista”, totesin tehdessäni kuukauden yhteenvetoa. Olin sijoittanut 5000€ takaisin markkinoille, yhden kuukauden aikana. Mitenkäs siinä nyt näin kävi? Tilannehan lähti liikkeelle jo viime vuoden puolella, kun päätin myydä Cityconin ja Rovion osakkeita ostaakseni niitä takaisin osakesäästötilille. Alku vuodesta osakkeet vain nousivat ja nousivat, en halunnut ostaa. Helmikuussa totesin: Lopetetaan tämä ajoittaminen ja aloitetaan ostaminen pikkuhiljaa. Ostinkin Cityconia pienissä erissä usean viikon ajan. Harmikseni tein klassisen liikkeen ja ostin osan rallin huipulla. Lopputuloksena ostin ja ostin kunnes rahat loppuivat. Nyt omistan reilusti enemmän Cityconin osakkeita, kun viime vuoden lopulla. Ei se mitään. Taidan ostaa lisää vielä maaliskuussakin. Tarkoitus olisi edelleen ainakin siirtää kaikki Cityconin osakkeet osakesäästötilille. Rovion kanssa maltoin, koska en halunnut ostaa sitä jos joutuisin maksamaan siitä enemmän, kuin millä sen myin. Ostinkin sitä neljän ...

Viime kuukaudet ovat tuoneet mukanaan markkinoiden hermoiluja. Trumpin twiittailut ja tullit ovat heiluttaneet pörssejä suuntaan ja toiseen. Moni on todennut istuvansa tämän shown ulkona ja jatkavansa taas, kun markkinat nousevat. Itse olen kaivanut aina vain syvemmän kuopan. Se alkaa vain olla niin täynnä riskiä, että myös minua alkaa jännittää. Mitä kannattaa tehdä, kun markkinat ovat laskeneet? Jos kysyt sijoittamiseen perehtyneiltä henkilöiltä kannattaako laskun aikana tai jälkeen sijoittaa, suurin osa sanoo: ”Se on paras aika”. Kuitenkin, kun tilanne on päällä, kuten nyt, moni alkaa keventää omistuksiaan. Leikataan sieltä mikä on jo laskenut. Perustellaan sitä heikoimpien yritysten karsimisella salkusta ja vakuutetaan itselle, että se on fiksu siirto. En tiedä kumpi on oikeassa: henkilö, joka luopuu heikoiten suoriutuvista omistuksistaan laskun aikana vai henkilö, joka tankkaa heikoiten suoriutuvia omistuksiaan laskun aikana. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. ...

Kirjoitin pari viikkoa sitten Nordeasta ja totesin kirjoituksen lopussa, että ostan Nordeaa jos se laskee alle 8.50€. Päädyin kumminkin ottamaan omasta neuvostani oppia, ajoittaminen ei kannata ja ostin Nordeaa 60 kappaletta hintaan 8.59€, reilu viikko sitten. Päättelin silloin, että en osaa ennustaa laskeeko Nordea vielä, mutta olen jo päättänyt haluavani ostaa lisää sen osakkeita. Päätin kumminkin varmuuden vuoksi ostaa osakkeita kahdessa erässä ja jäin odottelemaan mitä kurssi tekee ennen kuin ostin seuraavan erän. Italian tilanteesta johtuva hermoilu aiheutti lopulta oivan mahdollisuuden ostaa alle 8.50€ hintaan ja sainkin ostettua 61 osaketta hintaan 8.29€ kpl. Nautin näistä markkinoiden ennenaikaisista hermoiluista. Sijoittajat tuppaavat yliarvioimaan markkinoiden merkityksen osakkeiden hinnassa ja aliarvioimaan yrityksen oman merkityksen sen hinnoissa. Pahimmillaan Italian tilanne johtaisi sen Euro eroon, mikä parhaimmassa tapauksessa halventaisi osakkeita hetkeksi, ...

Kvartaalitalous aiheuttaa hölmön ilmiön sijoittamisessa: hyvä tulos yhdellä kvartaalilla nostaa osakkeen hintaa väliaikaisesti, huono tulos taas laskee sitä. Hyvin loogista vai onko? En tiedä pysähtyvätkö muut usein miettimään, onko mitään järkeä toivoa joka kvartaalilla hyvää tulosta yhtiöltä minkä osakkeita ei halua myydä. Emotionaalisesti on tietenkin miellyttävää, kun omistamasi yritys pärjää hyvin ja osakkeen arvo nousee. Rationaalisesti ajatellen on parempi, jos arvo ei nouse, kun sen pitäisi ja voit ostaa lisää osakkeita alihintaan. Tilannetta voi verrata siihen, että kauppa nostaa hintoja ja asiakas on iloinen, kun voi maksaa tuotteesta enemmän. Jokainen sijoittaja kumminkin toivoo arvon nousevan joskus. Rohkaistummekin siitä, että omistamiemme yhtiöiden kurssit nousevat ja olemme siitä iloisia. Usein perustelemmekin lisäostokset itsellemme sillä, että kurssi on noussut ja olimme oikeassa. Onko tämä väärä tapa toimia? Vaikea sanoa, mutta ainakaan sillä ei saavuta su...

Edellisessä kirjoituksessa en kirjoittanut tarkemmin mihin päädyin verosuunnittelussani ja päätin kirjoittaa aiheesta vielä erillisen kirjoituksen, koska suunnitelmat eivät menneet täysin niin kuin suunnittelin. Tarkoituksenani oli siis ostaa Cityconia ja Amer Sportsia halvemmalla ja myydä vanhat osakkeet tappiolla. Halusin myös harkita Rovion osakkeilla samaa. Syy tähän oli vanhan rahaston myyminen, mitä en pidä kannattavana omistuksena. Suunnitelmat muuttuivatkin, koska Amer Sports oli jatkuvassa nousussa joulukuun ajan ja jäin tyhmänä odottamaan nousun loppua. Ajoittamisesta ja sen epäonnistumisesta olen kirjoittanut useamman kerran täällä blogissa ja aina todennut, että sitä tulee itsekin tehtyä, vaikka ei pitäisi. Tässä taas malli esimerkki. Kuinka siinä sitten kävikään? En onnistunut ostamaan Amer Sportsia koko joulukuun aikana. Syy tähän oli pankkijärjestelmän käyttöliittymän harhaanjohtavuus. Luulin siis ostaneeni Amer Sportsia ennen Joulua juuri samaan aikaan, kui...

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten markkinoilla ei ole kuplaa. Puoli vuotta sitten puhuttiin siitä, miten markkinoilla on kupla. Tänään huomasin onnekseni kauppalehden otsikon: ” Pörssiyhtiöiden tuloskasvun odotetaan jatkuvan – Analyytikko: "Ei näytä kuplalta, vaikka arvostus noussut" ”. Kiitos tästä, nyt tiedän, että markkinoilla ei ole kuplaa… Vai tiedänkö sittenkään? Ihmisillä, laji mihin kuulun, on sisäinen tarve löytää merkkejä ja kuvioita mitkä kertovat asioista. Ihmiset ovat jo pitkään miettineet, miten tähtien paikka taivaalla vaikuttaa seuraavan kuukauden mahdollisuuteen löytää se oikea tai miten etäisyys kotoa työpaikalle vaikuttaa työmatkan pituuteen jne. Näiden esimerkkien jossain välimaastossa on myös yritys ymmärtää markkinoiden liikkeitä katselemalla kuvaajia ja vertaamalla historialliseen tietoon, jotta voisimme ymmärtää mitä markkinat seuraavaksi tekevät. Palataanpas otsikkoon minkä esittelin. ”Ei näytä kuplalta…” -toteaa analyytikko. M...

Ajoittamisesta puhutaan paljon sijoittamisessa, mutta mitä se oikeasti on? Ajoittaako jos tutkii yrityksen vuositulosta ja toteaa, että nyt kannattaa sijoittaa, koska yritys vaikuttaa halvalta? Vai onko ajoittaminen ajoittamista vasta, kun pyritään ennustamaan kurssin nousua tai laskua? Huomasin muutama viikko sitten, kun Vaurastu blogin Eelis Vatanen pohti kirjoitukseni kommenteissa ajoittamista, että en ole itsekkään täysin varma siitä mikä on ajoittamista ja mikä ei. Mielestäni on kumminkin tärkeä lähteä liikkeelle siitä, että mitä ajoittaa. Ajoittaako markkinoita, osakkeen pörssiä, osakkeen hinnan arvostusta vai jotain muuta. Markkinoiden ajoittaminen on mielestäni ajoittamisessa se osa-alue mistä puhutaan eniten, tarkoitettiin sitä tai ei. Markkinoiden ajoittaminen harvemmin toimii. Markkinat käyttäytyvät miten sattuu, pienet muutokset jossain saattavat aiheuttaa suuria muutoksia jossain muualla. Näitä ei voi mitenkään ennustaa, koska resurssit eivät vain riitä. Jos ha...

Harkitsetko sijoittamisen aloittamista vai oletko jo kokeneempi sijoittaja? Tämä kirja on hyvä valinta juuri sinulle! Mika Hyttisen kirja:* Luovu ajoittamisesta – tuplaa tuottosi on ensimmäinen sijoituskirja minkä luin. Se on helposti ymmärrettävissä, vaatii hyvin vähän aikaisempaa tietoa sijoittamisesta ja luettuasi kirjan, on sinulla jo hyvä käsitys siitä, miten voit vaurastua yksinkertaisilla menetelmillä. Mika Hyttinen perustaa oman sijoitusfilosofiansa pitkälti maailman kuuluisimman sijoittajan, Warren Buffetin tapaan sijoittaa. Kirjassaan hän käy läpi yleisiä käsityksiä sijoittamisesta ja mitkä tavat ovat yleensä tehokkaampia. Hän selittää miten sijoittajat pyrkivät ajoittamaan osakkeiden ostonsa ja myyntinsä. Yleensä sijoittajat ostavat, kun kurssit nousevat ja myyvät kun kurssit laskevat. Mutta usein voittajat ovat ne jotka uskaltavat ostaa, kun kurssit laskevat ja pitää sijoituksiaan. Hyttinen painottaa kirjassaan yrityksen osakkeiden ostamisen tarkoittavan sitä, ...

Fondia on lakialan yritys, joka piti osakeannin ja listautui juuri pörssin First North listalle. Yrityksen kasvu on ollut vakaa ja tulevaisuuskin näyttää ruusuiselta. Siksipä se varmaan päätti käyttää tilannetta hyväksi ja listautua pienellä määrällä osakkeita, saavuttaakseen paremman tunnettavuuden. Tunnettavuus taas tuo lisää liiketoimintaa ja auttaa yritystä kasvamaan. Annissa ei varmaan kenellekään käynyt täysin selväksi ovatko siitä saadut rahat oikeasti tarpeellisia, vai ovatko ne vain ekstraa. Anti ylimerkittiin oletetusti, jopa 11-kertaisesti, ja Fondia sai maksimimäärän rahaa. Huomasin, että kaikki puhuivat Fondiasta, päätin käyttää tilanteen hyväksi. Sen sijaan, että olisin lähtenyt tyypilliseen tapaani sijoittamaan Fondiaan, spekuloin, että nyt saa vähän ekstra rahaa pienellä riskillä. Tutkin yrityksen menestyksen mahdollisuuden ja totesin, että kaikki näyttää hyvältä. Arvonmääritys on vielä rajojen sisällä, mutta yläkanttiin arvioitu, siihen nähden, että kyseessä o...