Helposti vauraaksi

Olemme jälleen päässeet siihen pisteeseen, että markkinaromahduksen ennusteet alkavat ponnahdella joka puolelta. Kauppalehdestäkin löytyy useampi otsikko mitkä viittaavat siihen, että markkinat varmaan lähtevät laskuun kohta. Itsehän en tiedä mitä tulee tapahtumaan, mutta olen huomannut, että sijoittajilla on usein hyvin kirjava mielikuva siitä mitä tuleva markkinalasku tulee tarkoittamaan. Aloin miettimään omaa käsitystäni siitä mitä oletan markkinoiden tekevän ja vertasin sitä muutaman muun viime aikaisen blogikirjoituksen kanssa. Yleiseksi teemaksi valikoitui markkinoiden suhteellisen suuri lasku joskus tulevaisuudessa. Yllätys, yllätys! Itseäni alkoi ihmetyttämään se, että ymmärsin tulevan laskun hyvin eri tavalla, kuin moni muu. Järkevä sijoittajahan olisi tässä vaiheessa todennut, että muut ovat varmaan väärässä ja jatkanut elämäänsä. Eikö niin? Koska itse en ole sellainen, päätin selvittää mitä itse olen ymmärtänyt väärin. Lähtökohtana käytin Intelligent Investor...

Aikaisempi kirjoitukseni sai minut miettimään: olisiko jo aika ymmärtää Nordean liiketoimintaa paremmin? Mistä Nordea saa rahansa? Mikä muu on vaikuttanut kurssin laskuun, kuin suuttuneet Ruotsalaiset? Miten Nordea aikoo vastata alan muutokseen? Entä onko muuta mitä tulisi ymmärtää? Näihin kysymyksiin minulla oli ajatukseni, mutta tarkemmin kun asiaa alkoi pohtimaan, niin ei minulla oikeasti ole ollut ymmärrystä edes pankkien ansaintalogiikasta. Moni varmasti ajattelee, että pankit saavat rahansa lainoista ja siitä että ihmiset tallettavat rahansa pankkiin. No, kyllähän se on totta siinä mielessä, että osa pankin rahoista tulee siitä, mutta siinä ei varmasti ole koko tarina. Kurssien laskuun on tietenkin vaikuttanut heikentynyt tulos ja epävarmat näkymät Ruotsalaisten tunteiden lisäksi, mutta mistä nämä asiat oikeasti johtuvat? Ehkä helpoiten nähtävissä oleva syy on kumminkin Nordean järjestelmien uusimisrumba, mikä vaikuttaa positiivisesti alan muuttuessa. Mutta onko siinä kai...

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten markkinoilla ei ole kuplaa. Puoli vuotta sitten puhuttiin siitä, miten markkinoilla on kupla. Tänään huomasin onnekseni kauppalehden otsikon: ” Pörssiyhtiöiden tuloskasvun odotetaan jatkuvan – Analyytikko: "Ei näytä kuplalta, vaikka arvostus noussut" ”. Kiitos tästä, nyt tiedän, että markkinoilla ei ole kuplaa… Vai tiedänkö sittenkään? Ihmisillä, laji mihin kuulun, on sisäinen tarve löytää merkkejä ja kuvioita mitkä kertovat asioista. Ihmiset ovat jo pitkään miettineet, miten tähtien paikka taivaalla vaikuttaa seuraavan kuukauden mahdollisuuteen löytää se oikea tai miten etäisyys kotoa työpaikalle vaikuttaa työmatkan pituuteen jne. Näiden esimerkkien jossain välimaastossa on myös yritys ymmärtää markkinoiden liikkeitä katselemalla kuvaajia ja vertaamalla historialliseen tietoon, jotta voisimme ymmärtää mitä markkinat seuraavaksi tekevät. Palataanpas otsikkoon minkä esittelin. ”Ei näytä kuplalta…” -toteaa analyytikko. M...

Oletko kuullut tehokkaiden markkinoiden hypoteesista? Todennäköisesti olet, jos olet perehtynyt sijoittamisen teorioihin. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan, markkinat heijastavat aina arvopaperin todellista hintaa. Mikä johtaa siihen, että markkinoiden voittaminen on mahdotonta. Kuulostaako täysin väärältä? No, sitä se Mandelbrotin mukaan onkin. Benoit Mandelbrot on fraktaali matematiikan perustaja, hän keksi termin. Vaikka fraktaaleja onkin tutkittu jo ennen häntäkin. Kirjassa * The (mis)behavior of markets , Mandelbrot kritisoi klassista ja modernia käsitystä markkinateoriasta ja yleisiä toimintatapoja joita sijoittajat noudattavat, varsinkin ne jotka ovat oppineet tapansa yliopistoista tai vastaavista oppilaitoksista. Kirjassa hän esittelee oman tapansa ymmärtää markkinoita, tai ehkä enemmänkin selittää miksi emme voi ennustaa tai ymmärtää markkinoita täysin. Mandelbrot soveltaa fraktaali analyysiä markkinoihin ja osoittaa suhteellisen luotettavasti, että markkinat...