Helposti vauraaksi

** Viime viikkojen aikana mediasta on löytynyt mielenkiintoista tietoa suomalaisten tuloista ja varallisuudesta. Tämä ”harvinainen” tieto, niin kuin iltapäivälehdet sitä nimittävät, kertoo eri tarinoita suomalaisista ja heidän rahankäytöstään riippuen siitä, miten tilastoja tulkitsee. * Varoitus: Kirjoitus on tarkoituksella hieman provosoiva. Jos provosoidut helposti, etkä halua provosoitua, lopeta lukeminen tähän. * Yleinen tapa Suomessa on nähdä, että pienellä palkalla ei voi elää eikä varsinkaan säästää ja jos tienaisi ”paljon” niin helppohan sitä olisi säästää. Se mitä paljon sitten tarkoittaa, nousee yhtä nopeasti, kuin palkkakin. Mitä enemmän tienaa sitä tietoisemmaksi tulee verotuksen vaikutuksesta. Jos alkuun tienasi esimerkiksi 2000€/kk ja ajatteli, että 4000€/kk olisi tarpeeksi suuri summa, niin sen saavutettua summa onkin jo muuttunut 6000€/kk. Viime kuussa Elinkeinoelämän valtuuskunta määritti, että keskiluokkaan kuuluu suomalaisista 68%. Kuuluaksesi kes...

Oletko kuullut tehokkaiden markkinoiden hypoteesista? Todennäköisesti olet, jos olet perehtynyt sijoittamisen teorioihin. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan, markkinat heijastavat aina arvopaperin todellista hintaa. Mikä johtaa siihen, että markkinoiden voittaminen on mahdotonta. Kuulostaako täysin väärältä? No, sitä se Mandelbrotin mukaan onkin. Benoit Mandelbrot on fraktaali matematiikan perustaja, hän keksi termin. Vaikka fraktaaleja onkin tutkittu jo ennen häntäkin. Kirjassa * The (mis)behavior of markets , Mandelbrot kritisoi klassista ja modernia käsitystä markkinateoriasta ja yleisiä toimintatapoja joita sijoittajat noudattavat, varsinkin ne jotka ovat oppineet tapansa yliopistoista tai vastaavista oppilaitoksista. Kirjassa hän esittelee oman tapansa ymmärtää markkinoita, tai ehkä enemmänkin selittää miksi emme voi ennustaa tai ymmärtää markkinoita täysin. Mandelbrot soveltaa fraktaali analyysiä markkinoihin ja osoittaa suhteellisen luotettavasti, että markkinat...

Ajoittamisesta puhutaan paljon sijoittamisessa, mutta mitä se oikeasti on? Ajoittaako jos tutkii yrityksen vuositulosta ja toteaa, että nyt kannattaa sijoittaa, koska yritys vaikuttaa halvalta? Vai onko ajoittaminen ajoittamista vasta, kun pyritään ennustamaan kurssin nousua tai laskua? Huomasin muutama viikko sitten, kun Vaurastu blogin Eelis Vatanen pohti kirjoitukseni kommenteissa ajoittamista, että en ole itsekkään täysin varma siitä mikä on ajoittamista ja mikä ei. Mielestäni on kumminkin tärkeä lähteä liikkeelle siitä, että mitä ajoittaa. Ajoittaako markkinoita, osakkeen pörssiä, osakkeen hinnan arvostusta vai jotain muuta. Markkinoiden ajoittaminen on mielestäni ajoittamisessa se osa-alue mistä puhutaan eniten, tarkoitettiin sitä tai ei. Markkinoiden ajoittaminen harvemmin toimii. Markkinat käyttäytyvät miten sattuu, pienet muutokset jossain saattavat aiheuttaa suuria muutoksia jossain muualla. Näitä ei voi mitenkään ennustaa, koska resurssit eivät vain riitä. Jos ha...

Suomen taloudella ei ole mennyt kovin hyvin moneen vuoteen. Vaikka piristyksen merkkejä on, niin samalla heti seuraavat huonot ennusteet painavat päälle. Nouseeko Suomi vaikeista ajoista ja alkaako tulevaisuus taas näyttää paremmalta? Sitä en itse ainakaan osaa sanoa. Tällä hetkellä mediassa puhutaan jatkuvasti siitä, miten IT-alalla työpaikkoja on pilvin pimein ja osaajista pulaa, mutta se ei näy, kun osalla IT-alasta. Työpaikkoja kyllä tosiaan on, mutta ne keskittyvät osaamiseen mitä ei löydy. Suurin henkilökohtainen murheeni on, että yritykset eivät vieläkään voi ottaa riskiä henkilöiden kanssa jotka ovat joutuneet koko opiskelujensa ajan kamppailemaan haasteellisen talouden kanssa, eivätkä ole löytäneet oman alan hommia. Siispä kaikki paikat ovat 1-3 vuotta kokemusta omaaville henkilöille. Nuorisolle tämä alkaa olla jo huono vitsi. Itse yritän olla optimistinen ja ajattelen, että kyllä se paikka jostain löytyy, kun vain tarpeeksi kauan hakee ja käy haastatteluissa. Paikan ...

Rgbstock.com - Sanja Gjenero Hajauttaminen on ehkä yleisin neuvo mitä sijoittajille annetaan ja mitä sijoittajat pitävät tärkeänä. Itse en usko hajauttamiseen hajauttamisen takia. Eikö hajauttamisen hyöty ole jo aika loppuun käsitelty asia? Mielestäni ei. Mielestäni hajauttamiseen pitäisi suhtautua kriittisemmin. Ennen kuin kukaan päättää, että ”joo hyvä idea laitan kaikki rahani Nokiaan”, niin kannattaa miettiä miksi SE ei välttämättä ole hyvä idea. Itsekin hajautan jonkun verran. Mutta toisin kuin muut, vältän hajauttamista. Suurin syy hajauttamiseen itselläni on, että en usko vielä pystyväni määrittelemään yrityksen arvoa tarkasti ja olemaan varma, että jokainen sijoitukseni on hyvä. Ostamalla useampaa yritystä vältän menettämästä samaa prosenttia kaikesta sijoitusvarallisuudestani, mikäli arvioni yrityksestä olikin huono. En kumminkaan hajauta vain hajauttamisen takia, haluan myös omistaa useampia laatuyrityksiä. Miksi sitten vältän monien yhtiöiden omistamista? En vain...