Helposti vauraaksi

Amer Sports, Citycon ja Rovio ovat tällä hetkellä tappiolla salkussani. Vuosi lähestyy loppuaan ja nyt on hyvä aika toimia. Myin huonona pitämäni rahaston Nordea Eurooppa kasvun, mikä jäljittelee jotain Eurooppa kasvu indeksiä, mutta on oikeasti aktiivinen rahasto missä on kovat kulut ja tuotto jää alle indeksin. Itse en tätä rahastoa ole ikinä ostanut vaan vanhempani ovat joskus laittaneet rahan kasvamaan minulle. Rahasto on kasvattanut arvoaan niin kauan, että voitot ovat noin 1500€. Nyt kun myin rahaston, tulee minun maksaa voitoista veroa. Vai voinko sittenkin tehdä hieman verosuunnittelua? Minua hermostuttaa verojen kanssa temppuilu, koska tarkoituksenani ei ole tehdä mitään rikollista ja Suomessa talousrikokset ovat pahin asia mitä ihminen voi tehdä. Siispä olen miettinyt, että mitä voin tehdä ilman, että syyllistyn veronkiertoon. Disclaimer: En tiedä mistä puhun eikä kirjoituksiani tule ottaa neuvona. Tarkoituksenani kirjoituksella on kirjata ylös omat suunnitelmani ja s

Bitcoinin arvo on noussut vuoden aikana aivan järjettömästi, ainakin jos vertaa perinteisiin sijoitusmuotoihin. Kirjoitus hetkellä bitcoinin arvo on noin 8290 dollaria eli noin 7070 euroa. Kuka olisi uskonut, että virtuaalivaluutta voi saavuttaa niin suuren hinnan ja vielä niin lyhyessä ajassa? Puoli vuotta sitten bitcoin oli ”vain” noin 2000 dollaria. Siinä vaiheessa hinta tuntui jo hurjalta ja osa myi kymmenkertaistuneet sijoituksensa, koska oli ostanut Bitcoinia viimeisen villityksen aikana muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä ennustukset Bitcoinin lähiaikojen arvosta käyvät kuumina. Uudet ihmiset ryntäävät markkinoille ja hinta vain jatkaa nousuaan. Kauppalehtikin kirjoittelee Bitcoinin arvosta vähintään kerran viikossa. ”Kannattaako Bitcoiniin sijoittaa?” on varmasti monen vakiokysymys. Milloin hintaralli loppuu? Jokainen realistinen henkilö tietää, että hintaralli tulee loppumaan ennemmin tai myöhemmin. Päivämäärä tai vähintäänkin hinta milloin se tapahtuu, on varmasti m

* Edellinen kirjotukseni Goforen annista sai minut miettimään sijoitusbloggarin vaikutusvaltaa. Miten paljon tahatonta valtaa sijoitusbloggarilla on? Hyvin harva sijoitusbloggarihan on mikään sijoittamisen ammattilainen, emmekä siis saa tarjota sijoitusneuvoja muille sijoittajille. Missä vaiheessa sijoitusbloggari on saavuttanut tarpeeksi suuren arvostuksen, että ihmiset alkavat ottaa hänen mielipiteitään neuvoina? Vaikka blogista löytyisikin disclaimeri missä sanotaan, että kirjoittaja ei ole sijoitusalan ammattilainen, joten kirjoituksia ei tule ottaa sijoitusneuvona, missä määrin ihmiset sitä kumminkin tekevät? Tietenkin moni tätä lukeva ymmärtää, että muiden kirjoitukset pitää vähintäänkin ottaa vastaan varoen, mutta kuinka moni ei ymmärrä tai unohtaa huomioida sen tehdessään päätöstä sijoittamisessa? Ihminen on sosiaalinen eläin, niin kuin usein sanotaan. Se tarkoittaa sijoittamisessa, että omia mielipiteitä vahvistetaan muiden mielipiteiden avulla ja muiden toimintaa s

Olen odotellut Goforen listautumista siitä saakka, kun he ensimmäistä kertaa ilmoittivat aikeistaan joskus alku vuonna. Gofore on yksi mielenkiintoisimmista yrityksistä teknologia alalla, vaikkei kumminkaan oma suosikkini. Yrityksen omistaminen on houkutteleva ajatus, koska se on mielestäni yksi pääkandidaatti olemaan seuraava suuri teknologia yritys Suomesta. Tilanne listautumisessa on kumminkin epämiellyttävä, eli selvästi ylihinnoiteltu osake kasvuyhtiössä. Kysymys kuuluukin, ostaako nyt vai myöhemmin? Gofore on tosiaan yksi nopeimmin kasvavista teknologia yrityksistä suomessa. Sen viime vuosien kasvuvauhti on ollut hyvä, mutta pystyykö se ylläpitämään sitä? Yritys on aloittanut toimintansa jo 2002, mutta kasvu on alkanut vasta 2010-luvulla. Tai ainakin näin päättelen, kun katson talouden historian tietoja. Vuoden 2012 liikevaihto oli vain 3,5 miljoonaa. Eli 10 ensimmäistä vuotta yhtiö lähes kituutti eteenpäin. Mikä on muuttunut? Suomen talous vai yrityksen kyky kasvaa? E

Moni välttelee velkaantumista ja toivoo, että ei joutuisi ottamaan velkaa. Monille velkaantuminen on pakollinen paha. Osa sotkee oman taloutensa täysin velkakierteellä. Kun asiaa miettii tästä näkökulmasta niin kuulostaa siltä, että velallinen on köyhä tai lähes köyhä, kuka on pakotettu tilanteeseen missä hänen on otettava lainaa. Onko asia kumminkaan näin? No ei, ainakaan jos minulta kysytään. Velkahan ei tietenkään tee ketään rikkaammaksi, mutta ei se myöskään tee kenestäkään köyhää. Oikein käytetty mahdollisuus ottaa lainaa on itseasiassa tehokas tapa vaurastua. Suomessa varsinkin ajatellaan, että elämme kierteessä, missä ensiksi kouluttaudumme, menemme töihin, otamme lainaa, ostamme asunnon, maksamme lainaa kunnes pääsemme siitä eroon ja sitten jäämme eläkkeelle ja kuolemme. Jossain tuossa välissä tietenkin annamme saman taakan jollekin muulle, kasvattamalla perhettämme. Mustavalkoisesta ajattelusta puhumattakaan… Moni ei tajua, että juuri se laina mahdollistaa sen asunnon

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten markkinoilla ei ole kuplaa. Puoli vuotta sitten puhuttiin siitä, miten markkinoilla on kupla. Tänään huomasin onnekseni kauppalehden otsikon: ” Pörssiyhtiöiden tuloskasvun odotetaan jatkuvan – Analyytikko: "Ei näytä kuplalta, vaikka arvostus noussut" ”. Kiitos tästä, nyt tiedän, että markkinoilla ei ole kuplaa… Vai tiedänkö sittenkään? Ihmisillä, laji mihin kuulun, on sisäinen tarve löytää merkkejä ja kuvioita mitkä kertovat asioista. Ihmiset ovat jo pitkään miettineet, miten tähtien paikka taivaalla vaikuttaa seuraavan kuukauden mahdollisuuteen löytää se oikea tai miten etäisyys kotoa työpaikalle vaikuttaa työmatkan pituuteen jne. Näiden esimerkkien jossain välimaastossa on myös yritys ymmärtää markkinoiden liikkeitä katselemalla kuvaajia ja vertaamalla historialliseen tietoon, jotta voisimme ymmärtää mitä markkinat seuraavaksi tekevät. Palataanpas otsikkoon minkä esittelin. ”Ei näytä kuplalta…” -toteaa analyytikko. M

Aloitin osakesijoittamisen vuosi sitten. Päivälleen, jos muistan oikein. Vincit oli listautumassa ja päätin tarttua tilaisuuteen. Sitä ennen olin pelännyt osakesijoittamista, koska en ymmärtänyt sitä. En ymmärtänyt miten joku voisi tietää minkä arvoinen jokin yhtiö on ja milloin osakkeet kannattaa myydä, että välttyy tappiolta. Koko sijoittamisen konsepti tuntui asialta mitä vain osaavan ihmisen kannattaa tehdä tai jonkun joka on opiskellut alaa. Tietenkin näkökulmani on muuttunut vuodessa hyvin paljon. En vieläkään ymmärrä miten joku voi tietää minkä arvoinen joku yritys on. Tai oikeastaan en ymmärrä henkilöä joka luulee tietävänsä yrityksen tarkan arvon. En myöskään ymmärrä milloin osakkeet kannattaa myydä, tai oikeastaan en ymmärrä miksi ne pitäisi myydä. Hyvää sijoitusta ei tarvitse myydä. Tietenkin on tilanteita missä hyvästä yhtiöstä tulee huono. En kumminkaan puhu sellaisesta tilanteesta. Sen sijaan, että ajattelisin vain osaavien ihmisten sijoittavan, niin nykyään

Rovion listautuminen herätti kiinnostukseni. Harkitsen parhaillaan sijoittamista. Rovion Angry Birdshän on varmasti tuttu lähes kaikille. Vaikka kaikille tunnetut yhtiöt eivät aina ole parhaita sijoituskohteita, koska kaikki tietävät ne ja siten moni on perillä niiden arvosta, niin listautumisessa tunnettavuus houkuttelee erityisen paljon. On tietenkin hyvä huomioida, että pitkäaikaisessa sijoittamisessa ei tunnettavuudella pitäisi olla mitään merkitystä menestyksen kannalta, lähinnä se vain, että halvalla niitä ei yleensä saa. Kun on kyse listautuvasta tunnetusta yrityksestä, on syytä olettaa, että hinta nousee hyvinkin nopeasti todelliseen arvoon, tai laskee takaisin siihen. Onkin syytä tutkia yhtiön hintaa ennen ostopäätöksen tekemistä. Osakkeen alustava hintaväli on 10,25‒11,50 euroa. Toteutuessaan listautumisannin jälkeen yhtiön kokonaisarvo on noin 802–896 miljoona. Hurjalta kuulostaa, mutta kyseessä on globaali yritys. Liikevaihto ei keskity Suomen markkinoille, eikä ed

Joku on voinut huomata, että kirjoitus tahtini on hidastunut selvästi kesän aikana. Syy tähän on, että sain vihdoin töitä kesällä ja sen vuoksi en ole jaksanut kirjoitella blogiin. Eikä oikeastaan ole ollut inspiraatiotakaan, koska "ajatteluvoima" keskittyy uuden oppimiseen. Ei siitä sen enempää, mutta mielenkiintoisena asiana pidän sitä, että nyt kun rahaa tulee enemmän kuin tarpeeksi, niin tuntuu, että talouden hallinnasta tulee vaikeampaa. Kuulostaa täysin hölmöltä ajatukselta, että lisää rahaa aiheuttaa lähes taloudellisia ongelmia. On kumminkin hyvä huomata, että taloudelliset ongelmat eivät tässä tapauksessa merkitse sitä, että raha loppuisi, vaan sitä, että on vaikea päättää mitä rahoilla tekee. Ongelmaanhan helppo ratkaisu olisi sijoittaa kaikki ylimääräinen ja se on myös oma ajatukseni, mutta yllättäen se ei olekaan niin yksinkertaista, kun tavoitteena on nostaa elämänlaatua kohtuullisesti ja sijoittaa loput. Avaan havaintoani lisää. Olen monien muiden

* Onko parisuhteessa eläminen hankalaa, jos haluaa sijoittaa? Haittaako parisuhde menestymistä sijoittajana? Tässä on vain pari kysymystä mitä oletan, että parisuhteessa elävät ihmiset ehkä haluaisivat kysyä, mutta mitä eivät välttämättä tule kysyneeksi. Kysymyksiin vastaaminen ei kumminkaan ole yksiselitteistä. Kuten parisuhde yleensäkin, eroaa se varmasti toisten ihmisten parisuhteesta merkittävästi. Olen kuullut, että parisuhteissa eniten riitoja aiheuttavat taloudelliset asiat. Sanon heti alkuun, että itselleni tämä on täysin vieras asia, mutta ymmärrettävissä oleva, koska oma suhtautumiseni rahaan on valtavirrasta eroava. Moni varmasti on tilanteessa, että toinen osapuoli kuluttaa kaikki rahansa tai ehkä jopa yhteisiä rahoja, käyttää rahaa holtittomasti niin sanotusti. On vaikea kuvitella miten itse reagoisin kyseisessä tilanteessa. Mielestäni jokainen voi kumminkin oppia käyttämään rahaa järkevästi. Jos toinen osapuoli parisuhteessa käyttää rahaa viisaammin, voisi to

Toinen kvartaali meni omassa salkussani huomattavasti paremmin, kuin ensimmäinen. Ensimmäisen kvartaalin aikana tuli pahasti takapakkia Amer Sportsin takia, mutta tilanne on korjautunut toisen kvartaalin aikana ja Amerkin alkaa taas nousta pikku hiljaa, ellei puoli vuosi katsauksessa ilmene lisää huonoja uutisia. Noh, eipä silläkään niin väliä ole, väliaikaista uskoisin. Q2 nosti salkun markkina-arvon 11.6% voitolle, kun se ensimmäisen kvartaalin lopussa oli vain reilu 3% voitolla. Kuvaajastakin alkaa jo nähdä jotain, kun mittauskertoja on tullut useampi. Osingoista en ole puhunut juurikaan, mutta nyt ne ovat lähes kaikki jo tulleet, lukuunottamatta Cityconin osinkoja. Osingot Arvo Netto Nordea á 0,65 67.60€ 57.46€ Citycon á 0,03 6.89€ 6.89€ Ei enn.pid. Amer S á 0,62 58.28€ 43.42€ DNA á 0,55 68.75€ 51.22€ Vincit á 0,12 26.04€ 19.40€ Total 227.56€ 178.39€ Tuolta ne näyttävät. Eipä kummallisia. Takaisin markkinoille lähtivät kumminkin, Ameria lukuunottamat

Median käsitys vauraudesta ja rikkaudesta on pääsääntöisesti todella yksitoikkoista. Jälleen juhannus viikonloppuna silmääni sattui artikkeli kauppalehdessä: Amerikkalaistutkimus: Vasta kaksi miljoonaa tekee varakkaaksi . Mielestäni tutkimuksen uutisointi on malliesimerkki siitä, miten vaurauteen suhtaudutaan yleisesti ja miten media muokkaa tätä käsitystä. Artikkeli on jo otsikoitu ikään kuin Amerikkalaistutkimus olisi todistanut, että jos haluaa olla vauras, tarvitsee 2 miljoonaa. Artikkeli lähteekin purkamaan tätä tutkimusta todeten, että mielipidemittaus mittaa, että vaurauden määritelmä on noussut kokoaika korkeammalle. Hetkonen, mielipidemittaus? Aivan. Kyse on vain siitä, miten vauraus nähdään yleisesti. Artikkeli ei mitenkään korosta sitä, että kyse on vain yleisestä mielipiteestä ja siitä, että amerikkalaiset ovat nostaneet käsitystään vauraudesta taas astetta korkeammalle. Vauraushan ei ole mikään absoluuttinen totuus. Vaurauteen liittyy monia tekijöitä ja tärk

Arvosijoittamisen ehdoton klassikko. Benjamin Grahamia pidetään usein arvosijoittamisen isänä. Hänen kirjansa * The Intelligent Investor on vanha, mutta yhä relevantti kirja, minkä oppeihin jokaisen sijoittajan kannattaisi tutustua. Sijoittamisen maailmassa ei varmasti ole yhtään kuuluisampaa kirjaa eikä ihme. Benjamin Graham esittelee ajan testaamia sijoitusvinkkejä osakkeiden valinnassa ja arvioinnissa, sekä edelleen vallallaan olevia käsityksiä sijoittamisesta ja miksi ne eivät vain toimi. Lukiessa näinkin vanhaa kirjaa, on uskomatonta, miten moni sijoittaja edelleenkin sijoittaa päinvastaisilla menetelmillä, vaikka kirja on saavuttanut niin suuren suosion. Kommentoidussa versiossa (suosittelen) todetaankin, että niin moni on lukenut kirjan, mutta epäonnistunut oppimaan sen keskeisimmän sanoman ja siten epäonnistunut omassa sijoittamisessaan. On kumminkin huomattava, että kirja on kirjoitettu kauan sitten ja kieli on jokseenkin raskaan tuntuista aina välillä. Ymmärrett