Helposti vauraaksi

Oletteko huomanneet, että sijoittamista mainostetaan usein hyvin tylsillä tavoilla? Parhaat sijoitusmainokset ovat korkeiden kulujen omaavien rahastojen mainoksia ja eivät varsinaisesti mainosta sijoittamista vaan yksittäisiä rahastoja. Perinteinen sijoittamista mainostava mainos menee jotakuinkin näin: ”Aloita kuukausi sijoittaminen alk. 15€/kk”. ”No miksi aloittaisin?” on todennäköisin vastaus kyseiseen mainokseen. On ymmärrettävää, että mainostaessa sijoittamista pyritään vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin ja miettimään mikä puhuttelee sijoittajia. Ongelma ehkä onkin, että valveutunut sijoittaja pystyy aina minimoimaan kulunsa ja siten ”vain 1% kulut” on lause mikä iskee valveutuneeseen sijoittajaan paremmin, kuin ”Meillä on monta sijoitustuotetta”. Kirjoitukseni ”Miten kenelläkään on varaa olla sijoittamatta?” sai minut pohtimaan juurikin tätä asiaa. Tein kirjoituksessa mallin, siitä miten sijoittamisesta voisi levittää tietoa tehokkaammin kuin nykyään. Totesin myös...

* Oletko koskaan kuullut, kun joku kertoo miten hänellä ei ole varaa johonkin tai mihinkään? Tyhmä kysymys, totta kai olet. Suomessa taitaa olla mahdoton pyöriä ympäristössä missä kaikilla olisi varaa asioihin mitä he haluavat. On totta, että lähes kaikilla Suomalaisilla on niin pienet tulot, että he eivät voi ostaa kaikkea mitä he haluavat. Loput ovat vain outoja, koska eivät halua kaikkea ja enemmän. Vai miten se nyt olikaan? Viime aikoina ollaan taas puhuttu paljon siitä, miten ihmiset kyllä sijoittaisivat, jos heillä olisi varaa. Keskusteluun on osallistettu myös suurituloiset ja he ovat myös todenneet, että ei ole varaa sijoittaa vaikka bruttotulot ovat 8000€/kk. Ei mikään ihme, kun käteen siitä jää verojen jälkeen vain noin 4800€/kk, jos asuu Helsingissä. Ongelma yleisessä keskustelussa onkin mielestäni perspektiivi. Oikea tapa katsoa asiaa on: ”Miten kenelläkään on varaa olla sijoittamatta?”. Aloitetaan miettiminen tulotasojen alapäästä. Otetaan esimerkkinä 1600€...

Usein kuulee sanottavan, ”en voi sijoittaa tarpeeksi, niin ei minun kannata sijoittaa”. Tämä on mielestäni lähtökohtaisesti väärä ajatustapa. Se onko järkeä sijoittaa pieniä summia kerralla ja onko järkeä sijoittaa, jos pystyy säästämään vain pieniä summia kerralla ovat aivan eri asioita. Jos pystyt säästämään vain pieniä summia, ei sinun tarvitse sijoittaa pientä summaa saman tien, voit myös kerätä useamman erän näitä pieniä summia. Yhdessä niistä tulee tietenkin suurempi summa. Tästä on moni kirjoittanut jo aikaisemmin. Kirjoituksen tarkoituksena onkin pohtia mitä eroa on pienillä ja suurilla summilla, vai onko niillä edes eroa, arvoa lukuun ottamatta? Kirjoitin viime vuonna kirjoituksen Miten sijoittaisit miljoona euroa? . Kirjoitus on aina aika ajoin noussut viikon luetuimpien tekstien joukkoon, se selvästi siis kiinnostaa monia. Kirjoituksessa pohdin miljoonana euron sijoittamista, jos sellainen mahdollisuus tulisi eteen. Mietin kumminkin aina välillä kysymystä uudelleen:...

Median käsitys vauraudesta ja rikkaudesta on pääsääntöisesti todella yksitoikkoista. Jälleen juhannus viikonloppuna silmääni sattui artikkeli kauppalehdessä: Amerikkalaistutkimus: Vasta kaksi miljoonaa tekee varakkaaksi . Mielestäni tutkimuksen uutisointi on malliesimerkki siitä, miten vaurauteen suhtaudutaan yleisesti ja miten media muokkaa tätä käsitystä. Artikkeli on jo otsikoitu ikään kuin Amerikkalaistutkimus olisi todistanut, että jos haluaa olla vauras, tarvitsee 2 miljoonaa. Artikkeli lähteekin purkamaan tätä tutkimusta todeten, että mielipidemittaus mittaa, että vaurauden määritelmä on noussut kokoaika korkeammalle. Hetkonen, mielipidemittaus? Aivan. Kyse on vain siitä, miten vauraus nähdään yleisesti. Artikkeli ei mitenkään korosta sitä, että kyse on vain yleisestä mielipiteestä ja siitä, että amerikkalaiset ovat nostaneet käsitystään vauraudesta taas astetta korkeammalle. Vauraushan ei ole mikään absoluuttinen totuus. Vaurauteen liittyy monia tekijöitä ja tärk...

Oletko kuullut tehokkaiden markkinoiden hypoteesista? Todennäköisesti olet, jos olet perehtynyt sijoittamisen teorioihin. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan, markkinat heijastavat aina arvopaperin todellista hintaa. Mikä johtaa siihen, että markkinoiden voittaminen on mahdotonta. Kuulostaako täysin väärältä? No, sitä se Mandelbrotin mukaan onkin. Benoit Mandelbrot on fraktaali matematiikan perustaja, hän keksi termin. Vaikka fraktaaleja onkin tutkittu jo ennen häntäkin. Kirjassa * The (mis)behavior of markets , Mandelbrot kritisoi klassista ja modernia käsitystä markkinateoriasta ja yleisiä toimintatapoja joita sijoittajat noudattavat, varsinkin ne jotka ovat oppineet tapansa yliopistoista tai vastaavista oppilaitoksista. Kirjassa hän esittelee oman tapansa ymmärtää markkinoita, tai ehkä enemmänkin selittää miksi emme voi ennustaa tai ymmärtää markkinoita täysin. Mandelbrot soveltaa fraktaali analyysiä markkinoihin ja osoittaa suhteellisen luotettavasti, että markkinat...

Keskustelu sijoittamisesta aiheuttaa hyvinkin eriäviä reagointeja eri ihmisissä. Moni muukin on varmasti huomannut, miten Suomessa on aika yleisesti hyvin vaikeaa puhua sijoittamisesta kenenkään kanssa. Osa on kiinnostunut, tai esittää kiinnostunutta, mutta ei osaa sanoa asiaan mitään. Se saattaakin johtua vain yleisestä kohteliasuudesta, kuunnellaan kun joku puhuu. Toiset taas sanovat suoraan, että eivät ymmärrä mitään asiasta ja toiset osoittavat, että ei kiinnosta. Yksi syy blogin aloittamiseen olikin se, että ihmisten kanssa on niin vaikea keskustella asiasta. En ole törmännyt vielä yhteenkään tuttuun, joka myöntäisi sijoittavansa. Voi olla, että joku sijoittaa, mutta ei kerro. ”Rahan teko” tuntuu olevan hirveä tabu Suomessa, sinänsä harmi, mutta se taas antaa tietynlaisen etulyöntiaseman meille, jotka eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Mielestäni keskustelemalla asioista oppii parhaiten ja blogin pitäminen on yksi tapa keskustella asiasta. Keskustelemalla huomaa helpommin...

Tapahtuneiden asioiden välttämisen mahdollisuus ”No niin en taaskaan ostanut sitä osaketta mitä ajattelin ostavani ja nyt se on jo 20% korkeammalla…” Kuulostaako tutulta? Monet sijoittajat, uskaltaisinpa melkein väittää, että kaikki ovat joskus ajatelleet näin, ainakin jos sijoitus ura on kestänyt kauemmin. Tämä on yksi yleisimmistä ajatusvirheistä, mitä ihminen tekee. Ajatusvirhe ei rajoitu sijoittamiseen, vaan helppo esimerkki on bussista myöhästyminen, ”jos olisin juossut, olisin kerennyt”. Tosiasiahan on, että se tapahtui jo, eikä sille enää voi mitään. Tuodakseni ongelman helpommaksi hahmottaa, jatkan bussi vertausta. Jos myöhästyt bussista 30 sekunnilla, tai näet kun bussi lähtee bussipysäkiltä, niin sinusta tuntuu pahemmalta kuin, että olisit myöhästynyt 10 minuuttia. Tässä ei loogisesti ole mitään järkeä, mutta ihmiset vain ajattelevat, että heidän olisi pitänyt tehdä asiat eri tavalla. Tällainen ajattelu ilmenee myös pörsseissä. Sijoittajasta ei tunnu pahalta, jos vuos...