Helposti vauraaksi

Tämä on sadas blogikirjoitukseni! Sen kunniaksi haluankin kirjoittaa aiheesta minkä oivalsin vasta viimeisen puolen vuoden sisällä. Mistä kirjoituksessa on siis kyse? Oletko kasvattanut omaa sijoitusvarallisuuttasi siinä toivossa, että jonain päivänä se olisi tarpeeksi suuri tuottaakseen passiivista tuloa minkä avulla voisit elää? Vai oletko kenties kiinnostunut siitä, miten sijoittamisella voi saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden, mutta et ole vielä ehtinyt aloittaa sen tavoittelua? Oletko tehnyt laskelmia siitä mitä taloudellinen riippumattomuus vaatisi? Vai oletko vasta tutkimassa asiaa ja haluaisit tietää aiheesta enemmän? Tyypillisesti olen kuullut, että moni on laskenut tarvitsevansa noin 500-600 tuhatta euroa sijoitettua pääomaa saavuttaakseen taloudellisen riippumattomuuden. Entä jos tilanne olisikin paljon positiivisempi? Entä jos voisit aloittaa ns. kuormasta syömisen ja kasvattaa pääomaasi samaan aikaan? Kirjoitus käsitteleekin harvinaisempaa lä...

Viime aikoina olen kiinnittänyt paljon huomiota sijoittajien näkemyksiin brändien arvosta. Moni uskoo siihen, että hyvä brändi on hyvä sijoituskohde. Eli jos yritys omistaa vahvoja brändejä tai sen toiminta pyörii vahvan brändin ympärillä, niin se on hyvä sijoituskohde. Ymmärtääkseni harva kuitenkaan pysähtyy miettimään ”miksi?”. Alkuun haluan todeta, että itsekin uskon, että hyvään brändiin sijoittaminen voi olla hyvä idea. En kuitenkaan usko, että brändi on itsessään syy sijoittaa. Mitkä asiat sitten tekevät brändistä hyvän sijoituskohteen? Brändin arvo ei ole itseisarvo Oli brändeistä mitä mieltä vain, yksi asia on varma: brändin arvo ei synny itsestään, eikä sillä ole arvoa ilman taustavaikutteita. Lause tuskin selittää itse itseään, eli käydään läpi mistä on kyse. Brändin on syntyessään vain nimi. Sillä ei ole välttämättä arvoa edes niin paljon kuin sen rekisteröiminen maksaa. Vaikka brändi syntyisi tunnetun tuotteen pohjalta ja se ns. brändättäisiin uu...

Aloitin blogin kirjoittamisen kaksi vuotta sitten. Olin sijoittanut tarkoituksella vasta muutaman kuukauden ja kaikki sijoittamisessa oli vielä uutta. Ajattelin kuitenkin, että on mielenkiintoista dokumentoida omaa kehitystä ja mahdollistaa paluu alkuaikojen ajatusmaailmaan joskus vuosien päästä. Aloittaessani en osannut edes arvata miten hyödyllistä blogin pitäminen oman kehityksen kannalta on. Mitä blogi on opettanut? Todennäköisesti ilman blogia olisin päätynyt ihan erilaisiin päätöksiin. Olisin ehkä tehnyt hätiköityjä päätöksiä ja vakuuttanut itselleni, että tiedän tarpeeksi yrityksistä ilman suurempaa läpikäymistä. Blogi on osittain pakottanut miettimään asioita tarkemmin, mutta toisaalta ohjannut myös tekemään asioita hieman pidemmän kaavan mukaan. Vaikka blogin nimi onkin Helposti vauraaksi, ei se ole itselleni ikinä tarkoittanut, että vaurastuminen tapahtuisi itsekseen. Helppous on subjektiivista. Toisille se tarkoittaa ajattelemattomuutta suoritushet...

”Listautumisten huippu on taas nähty”, kuulee usein tänä päivänä. Helsingin pörssissä on nähty nyt jo muutama vuosi ennätys määrä listautumisia. Osa onnistuneita, osa epäonnistuneita. Nyt moni on jo julistanut listautumisten huipun olevan ohi. Itse en uskalla todeta muuta kuin, ”vielähän niitä näyttä tulevan”. Mene sitten ja tiedä. Omalla kohdalla innostukseni osakesijoittamisesta lähti liikkeelle Vincitin listautumisesta 2016 vuoden lopussa. Silloin kuvittelin törmänneeni ainutlaatuiseen mahdollisuuteen. Ehkä kuvittelen edelleenkin, mutta ainakin olen ymmärtänyt, että osakemarkkinoilla mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin vain yksi. Eikä parasta tarvitse aina löytää. Riittää, että löydät paremmat kuin muut tai edes kaikki samat kuin muut (indeksisijoittaminen). Oli miten oli, Vincitin osakeannin menestys aiheutti suorastaan sokaisevan efektin omassa listautumisanti sijoittamisessani. Sijoitin DNAhan, sijoitin Fondiaan, sijoitin Goforeen, sijoitin Rovioon… Ottaen h...

Tutkimukset todistavat, että on kahdenlaisia sijoittajia - niitä jotka tietävät miten tiede toimii ja niitä jotka eivät. Aloitetaanpas tämä kirjoitus tällaisella mahtavalla lauseella mikä varmasti aiheuttaa oivalluksentunteita jokaisessa lukijassa. Lause voisi olla totta, mutta valitettavasti vaikka asiaa oltaisiin tutkittu, ei tieteellinen tutkimus voisi osoittaa niin. Suurin väärinymmärrys tieteellisessä ajattelussa lieneekin asioiden todistettavuuteen liittyvä harha. Tiede ei ikinä todista mitään todeksi, vain epätodeksi. Mitä tarkoittaa, että tiede ei todista mitään todeksi? On väärin väittää, että tiede on todistanut jonkin asian olemassaolon. Tiede voi todistaa asioita vääräksi, mutta se ei voi todistaa asioita oikeiksi. Englannin kielessä käytetään sanaa ”falsify” viittaamaan tieteen kykyyn todistaa asioita vääriksi. Väärä ”false” tai ei väärä ”not false” ovat ainoat asia mitä voimme todeta, kun teemme tarkkaa tieteellistä tutkimusta. Syy tähän on, että emme ikinä py...

Oletteko huomanneet, että sijoittamista mainostetaan usein hyvin tylsillä tavoilla? Parhaat sijoitusmainokset ovat korkeiden kulujen omaavien rahastojen mainoksia ja eivät varsinaisesti mainosta sijoittamista vaan yksittäisiä rahastoja. Perinteinen sijoittamista mainostava mainos menee jotakuinkin näin: ”Aloita kuukausi sijoittaminen alk. 15€/kk”. ”No miksi aloittaisin?” on todennäköisin vastaus kyseiseen mainokseen. On ymmärrettävää, että mainostaessa sijoittamista pyritään vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin ja miettimään mikä puhuttelee sijoittajia. Ongelma ehkä onkin, että valveutunut sijoittaja pystyy aina minimoimaan kulunsa ja siten ”vain 1% kulut” on lause mikä iskee valveutuneeseen sijoittajaan paremmin, kuin ”Meillä on monta sijoitustuotetta”. Kirjoitukseni ”Miten kenelläkään on varaa olla sijoittamatta?” sai minut pohtimaan juurikin tätä asiaa. Tein kirjoituksessa mallin, siitä miten sijoittamisesta voisi levittää tietoa tehokkaammin kuin nykyään. Totesin myös...