Syö kuormasta ja kasvata pottia


Tämä on sadas blogikirjoitukseni! Sen kunniaksi haluankin kirjoittaa aiheesta minkä oivalsin vasta viimeisen puolen vuoden sisällä.

Mistä kirjoituksessa on siis kyse?


Oletko kasvattanut omaa sijoitusvarallisuuttasi siinä toivossa, että jonain päivänä se olisi tarpeeksi suuri tuottaakseen passiivista tuloa minkä avulla voisit elää? Vai oletko kenties kiinnostunut siitä, miten sijoittamisella voi saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden, mutta et ole vielä ehtinyt aloittaa sen tavoittelua?

Oletko tehnyt laskelmia siitä mitä taloudellinen riippumattomuus vaatisi? Vai oletko vasta tutkimassa asiaa ja haluaisit tietää aiheesta enemmän?

Tyypillisesti olen kuullut, että moni on laskenut tarvitsevansa noin 500-600 tuhatta euroa sijoitettua pääomaa saavuttaakseen taloudellisen riippumattomuuden. Entä jos tilanne olisikin paljon positiivisempi? Entä jos voisit aloittaa ns. kuormasta syömisen ja kasvattaa pääomaasi samaan aikaan?

Kirjoitus käsitteleekin harvinaisempaa lähestymistapaa taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen.

Perinteinen tapa taloudelliseen riippumattomuuteen


Voidaksemme verrata esittämääni tapaa ja perinteisiä lähestymistapoja, aloitetaan kertaamalla. Perinteisesti ainakin itselläni on ollut tiedossa kaksi tapaa saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Molemmat vaativat suuria summia pääomaa ja vain toisessa pääoma ei katoa.

Ensimmäisessä muodossa kerätään iso pesämuna ja lasketaan, että kuluttamalla x euroa vuodessa, pesämuna riittää x vuotta. Siinä ideana on siis, että ihmisen elinaika on rajallinen ja siten voimme laskea, että rahat riittävät, jos emme elä esim. yli 100 vuotiaaksi.

Sanottakoon suoraan, että itse en ole kannattanut tätä ajatustyyliä ikinä. Ongelma tulee nopeasti vastaan, jos sattuukin elämään 101 vuotiaaksi. En ole edes varma pitäisikö tyyliä kutsua taloudelliseksi riippumattomuudeksi, koska sen ennustettavuus on mielestäni niin rajallinen.

Toisessa muodossa kerätään usein suuri pääoma mikä tuottaa passiivista tuloa, esim. osinkojen tai vaikka vuokratuoton avulla. Vaihtoehtoisesti passiivista tuloa voidaan saada myös muualta, esim. erilaisista teoksista mitä muut ostavat. Ideana on siis, että passiivinen tulo riittää elämiseen.

Tämä on mielestäni paljon parempi suunnitelma ja olen tähän mennessä itsekin tavoitellut tätä tilannetta ja tavoittelen jatkossakin. Ainut ongelma tavoitteessa sellaisenaan on, että se vaatii todella monen vuoden sijoittamisen ja säästämisen. Ja ollaan nyt rehellisiä, jokainen meistä haluaisi saavuttaa tavoitteensa nopeammin, jos siihen on mahdollisuus.

Siispä lukiessani Peter Lynchin “*Beating the Street”-kirjaa, törmäsin häkellyttävään taulukkoon, mikä muutti ajatukseni taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavasta pääomasta kerta heitolla.

Raflaava väliotsikko ja drum roll

Tarkoituksenani ei ole kiusata lukijaa, eli mennään suoraan asiaan.

Kirjassaan Peter Lynch esittää vastaavan taulukon:

Taulukosta hän sanoo: ”Aloita 3% osingoilla; oleta 8% vuotuinen kasvu osingoille ja osakkeiden arvolle; kuluta vähintään $7000 (Tässä €)

Äkkiseltään katsottuna taulukossa on paljon lukuja, mutta käydäänpä läpi mitä taulukossa tapahtuu.

Aloitustilanne on: 100 000€. Hän olettaa, että saa 3000€ (3%) osinkoja ja osakkeiden arvo kasvaa 8000€ (8%). Hän ajattelee kuluttavansa 7000€ vuodessa, joten vuoden lopullinen summa on 104 000€.

Seuraava vuosi alkaa luonnollisesti siitä mihin jäätiin. Tällä kertaa osingot ovat kuitenkin kasvaneet 3120 euroon ja osakkeiden arvo on kasvanut 112 320 euroon. Eli molemmat osinko ja osakkeiden arvo jatkavat kasvuaan, vaikka hän kulutti 7000€ pääomastaan (ts. söi kuormasta).

Taulukosta voi seurata miten tilanne jatkaa kehittymistään, kun hän kuluttaa 7000€ joka vuosi seuraavat 15 vuotta. Hänen pääomansa on kasvanut siihen mennessä noin 237 000 euroon. Tässä vaiheessa tilanne vasta mielenkiintoiseksi muuttuukin. Hänen osinkonsa ovat saavuttaneet kulutusrajan.

Eli kuudentenatoista vuonna hän voi alkaa kuluttamaan enemmän, koska osingot jo itsessään tuottavat yli 7000€.

”Reality check” eli todellisuuden tarkastus

PÄM! En tiedä teistä, mutta itselleni tämä oli silmiä avaava esimerkki. Yhtäkkiä ymmärsin, että tietyin oletuksin, mitä teen jo valmiiksi taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa, voin lopettaa uuden pääoman lisäämisen tietyn rajan jälkeen. Tämä raja on paljon matalampi kuin olen aikaisemmin ajatellut.

Jos et vielä ihan ymmärtänyt edellistä taulukkoa, palaa hetkeksi siihen ja yritä ymmärtää se. Jatka kirjoituksen lukemista sitten.

Edellinen taulukko ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Siinä oletus on 11% vuotuinen tuotto ja rahan kulutus on oletettu tapahtuvan tasan 11% tuoton kohdalla. Eli taulukko on hyvin teoreettinen eikä todellisuus tule ikinä vastaamaan tasan sitä tilannetta. Yksityiskohtiin ei kuitenkaan kannata takertua vaan keskittyä taustalla olevaan ideaan.

Taulukon esimerkissä oletukset ovat kovat, mutta jopa taulukossa on 4% virhemarginaali ensimmäisenä vuotena. Eli tiputtamalla vuotuista osakkeiden tuottoa 4% (Uusi vuotuinen tuotto 3% osinkotuotto ja 4% osakkeiden vuotuinen tuotto), muuttuu tilanne vastaavasti:




Tilanne nyt: pääoma pysyy samana ”aina”.

Eli, kun muutamme tilanteen realistisempaan 7% tuotto-odotukseen niin henkilö voi edelleen käyttää 7000€ vuodessa, mutta pääoma ei ikinä kasva.

Noh, jokainen voi varmaan arvata, että vastaava tilanne olisi vähän riskialtis. Jos jonain vuonna, vaikka romahtaisi ja joutuisi myymään enemmän osakkeita, ei niitä välttämättä saisi ikinä takaisin. Tilanteen jatkuessa se voisi aloittaa syöksykierteen missä lopulta koko pääoma katoaisi.

Neljän prosentin sääntö

Moni on saattanutkin kuulla 4% säännöstä. Se pohjautuu teoriaan minkä William P. Bengen kirjoitti 1994 Journal of Financial Planning julkaisuun. Bengen laski, että kuluttamalla 4% säästöistäsi vuodessa voit tietyin sijoitusjärjestelyin kuluttaa säästöjäsi seuraavat 30 vuotta, ilman että ne loppuvat.

Tähän mennessä olen ihmetellyt teoriaa ja sitä, miten kukaan viitsisi lähteä yrittämään sellaista. Uusimpien laskelmieni mukaan 4% kuulostaa lähes pessimistiseltä ajatukselta. Olettaen, että tavoitteen alku ei osu laman alkuun.

Miten homma voisi toimia käytännössä?

Katsokaa aikaisemman esimerkin aloitussummaa. Se on: 100 000€. Kuinka moni taloudelliseen riippumattomuuteen perehtynyt kuvittelisi saavuttavansa taloudellisen riippumattomuuden sadalla tonnilla?

No en minä ainakaan.

Se, että jo sadalla tonnilla pääsee lähelle turvallista opiskelijan vuosibudjettia, on jutun ydin!

Lasketaanpas


Kun jaamme 7000€ kahdellatoista kuukaudella, kuukaudessa käteen jää 583,33€, eli lähes mitä opiskelijalle jää (Verot täytyy tosin vähentää).

Saavuttaaksemme opiskelijan tuloluokan verot huomioiden (oletus 20% veroa) voimme saavuttaa 700€/kk bruttotuoton 130 000€ alkusijoituksella.



Korkoa korolle laskurillani voimme asettaa myös negatiivisia ”lisäsijoitus” arvoja, mikä muuttaa laskurin kestävän kulutuksen tuottolaskuriksi. Tosin se ei ole täysin optimoitu tähän tarkoitukseen ja osa laskurin otsikoista/ nimistä muuttuu tulkinnanvaraisiksi.

Oletuksena käytin markkinoiden keskivertotuottoa, eli 8%. 130 000€ on turhan paljon rahaa teoreettisesti, mutta 130 000€ sisältää 1% virhemarginaalin. Eli jos tuotto jokin vuosi on vain 7%, niin kokonaispääoma jatkaa edelleen kasvuaan.

130 000€ ei kuitenkaan kestä loputtomiin, jos tuotto tippuu pysyvästi kuuteen prosenttiin. Silloin pääoma loppuu 40 vuoden jälkeen.

Entä jos et tule toimeen opiskelijabudjetilla? (niin kuin ei kukaan muukaan)


Itselleni ideaali ja huoleton passiivinen tulo olisi noin 2000€/kk. Olen aikaisemmin laskenut, että tuurilla voisin saavuttaa sen noin 600 000 euron pääomalla (osinkojen tuottoprosentti 4%).

Se on kuitenkin kovin kaukainen tavoite. Sijoittamalla 1000€/kk saavuttaisin vastaavan pääoman vasta noin 19 vuoden päästä.

Entä jos aloittaisinkin kuormasta syömisen aikaisemmin? Paljon tarvitsen saavuttaakseni kestävän pohjan kuluttamiselle?

360000€ (8% oletus, 1% virhemarginaali) Se laskee sijoitusaikaani 5 vuotta!



Suurimmat riskit

Kuten sijoittamisessa yleensäkin, myös tässä on riskinsä. Eivätkä ne ole mitenkään pienet.

Suurin riski on ylivoimaisesti markkinaromahdus. Sen aiheuttamat tappiot saattavat kostautua monia vuosia. Varsinkin jos sellainen sattuisi tapahtumaan heti kyseisen toimintamallin alkupuolella.

Jos pääomasta katoaa yhtäkkiä vaikka 20% ja syöt jäljelle jääneestä pääomasta 4%, niin sen vaikutus entiseen markkina-arvoon on paljon suurempi. Vaikka markkinat palautuisivat nopeasti, olet silti juuri haukannut suuren prosentin pääomastasi, kun se oli alhaalla. Markkina-arvo ei enää palaudu samalle tasolle.

Toiseksi suurin riski on todennäköisesti äkillinen tarve syödä enemmän pääomaa kuin olet arvellut. Esim. äkillinen sairastuminen. Jos tämä yhdistetään vielä markkinaromahdukseen, voi seuraus olla katastrofaalinen.

Onneksi riskeihin voi varautua osittain

Ensinnäkin älä laske taloutta liian tiukasti. Toiseksi älä pidä kaikkea rahaa markkinoilla. Ylimääräisen säästäminen vie aikaa, mutta esim. vuoden säästöt pankkitilillä tuovat ylimääräistä turvaa ja auttavat varautumaan romahduksiin. Säästöjen tulee olla nimenomaan ylimääräistä. Ne eivät voi sisältyä muihin laskuihin, koska ne eivät kasva korkoa, jos ne istuvat pankkitilillä.

Kolmanneksi kannattaa miettiä miten rahaa nostaa. Nostaako kerran vuodessa, vai jatkuvasti? Kerran vuodessa nostaessa luotat omaan arvaukseesi vuoden korkeimmasta arvosta, kuukausittain nostaessa et luota omaan arvioosi, mutta nostat todennäköisesti sekä markkinan ollessa korkealla, että sen ollessa alhaalla.

Onko tämä vastaus unelmiisi?

Se onko tämä sinulle sopiva tyyli, riippuu pitkälti omasta riskinottohalustasi. Esim. 1% virhemarginaali saattaa vielä sisältää liian suuren riskin monen mielessä. Minä en tiedä onko se riittävä, mutta se olisi itselleni tarpeeksi, että uskaltaisin oikeasti miettiä mitä elämälläni haluan tehdä.

En usko, että päättäisin jäädä eläkkeelle makaamaan sohvalle, sen sijaan miettisin esimerkiksi yrittäjyyden aloittamista huomattavasti pienemmällä riskillä. Ehkä keventäisin työviikkoa puolella, jos olisi mahdollista. En tiedä mitä tekisin, mutta se on varma, että tilanne tarjoaisi aivan erilaisen turvaverkon kuin mihin olen tottunut.

Paljonko itse tarvitsisit rahaa taloudelliseen riippumattomuuteen? Avasiko kirjoitus sinun silmäsi samalla tavalla, kuin taulukko avasi minun?

Käyttäkää ihmeessä korkoa korolle laskintani ja pallotelkaa asiaa mielessäni. Kertokaa sitten myös minulle mitä mieltä asiasta olette.

Disclaimer: Esittämäni laskelmat ovat erittäin teoreettisia. En ole sijoitusneuvoja eikä kirjoitustani tule ottaa sijoitusneuvona. Voi hyvin olla, että en ole osannut ottaa huomioon kaikkea tarpeellista tai olen unohtanut mainita jotain tärkeää. Jokaisen tulee siis itse tehdä omat päätökset.

*-merkitty linkki on Amazonin palveluun johtava mainoslinkki.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Hei kiitos kommentista! Inflaatio tosiaan vaikuttaa myös. Täytyy myöntää, että en yleensä huomio inflaation vaikutusta kirjoituksissani, mutta perinteisesti voidaan olettaa inflaation olevan 1-2% luokkaa vuositasolla. Mikä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan, että kannattaa laskea lopulliseen summaan enemmän kuin mitä tällä hetkellä tarvitsee. Siksi ei myöskään kannata todeta, että taloudellinen riippumattomuus tulisi saavutettua 10 vuoden päästä esim. 1000€/kk summalla jos sillä pärjää tällä hetkellä.

      Oletan itse usein, että inflaation kasvaessa myös säästöjä syntyy enemmän, kaikilla se ei kuitenkaan taida ihan niin mennä. Pitäisi varmaan joskus miettiä inflaation vaikutusta hieman syvemmin ja miettiä voisiko itsekin varautua sen vaikutuksiin paremmin.

      Poista
  2. Kiitos kirjoituksesta. Tätä asiaa olen miettinyt ja tullut samaan lopputulemaan; pääomaa ei loppujen lopuksi tarvitakaan niin paljoa sillä jossain kohdassa on se piste, jonka jälkeen voit alkaa kuluttamaan pääomaa niin ettö se riittää "loppuun saakka". Mukavaa että aiheesta löytyy laskelmia joihin voi verrata omia suunnitelmia. Sitten on se vaihtoehto että haluat perillisten pääsevän valmiiseen pöytään etkä koske pääomaan... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Tosiaan itse haluan, että pääoma ei lopu kesken. Teoriassa on siis myös mahdollista aloittaa kuluttaminen, kuluttamatta pääomaa vuositasolla. Tai sitten kuluttaa pääomaa niin hiljalleen, että se varmasti riittää vaikka seuraavat 80 vuotta.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten säästää rahaa? - Pienillä muutoksilla suuria säästöjä

Velkavivulla vauraaksi (osakesijoittaminen)