Salkun lasku mietityttää riskinsietokykyisempiäkin


salkun lasku mietityttää


Viime kuukaudet ovat tuoneet mukanaan markkinoiden hermoiluja. Trumpin twiittailut ja tullit ovat heiluttaneet pörssejä suuntaan ja toiseen. Moni on todennut istuvansa tämän shown ulkona ja jatkavansa taas, kun markkinat nousevat. Itse olen kaivanut aina vain syvemmän kuopan. Se alkaa vain olla niin täynnä riskiä, että myös minua alkaa jännittää.

Mitä kannattaa tehdä, kun markkinat ovat laskeneet?


Jos kysyt sijoittamiseen perehtyneiltä henkilöiltä kannattaako laskun aikana tai jälkeen sijoittaa, suurin osa sanoo: ”Se on paras aika”. Kuitenkin, kun tilanne on päällä, kuten nyt, moni alkaa keventää omistuksiaan. Leikataan sieltä mikä on jo laskenut. Perustellaan sitä heikoimpien yritysten karsimisella salkusta ja vakuutetaan itselle, että se on fiksu siirto.

En tiedä kumpi on oikeassa: henkilö, joka luopuu heikoiten suoriutuvista omistuksistaan laskun aikana vai henkilö, joka tankkaa heikoiten suoriutuvia omistuksiaan laskun aikana. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Omat sijoitusanalyysini teen ennen kuin tapahtuu ja sitten mennään syteen tai saveen. Moni kuitenkin luopuu heikoiten suoriutuvista yrityksistä, vaikka heikoin osuus yrityksissä olisi pörssikurssi. Samat henkilöt uskottelevat itselleen ostavansa muita osakkeita sitten, kun markkinat ovat laskeneet. Usein yhtälöön voi lisätä vielä lisääntyneen käteisvarojen kasvatuksen, kun markkinat hermoilevat.

Suunnan käännyttyä taas ylöspäin, jäävät he kuitenkin odottelemaan laskun jatkumista. Syy ei ole heidän. Syy on, että kukaan ei tiedä milloin tilanne kääntyy. Kun lopulta voimme sanoa, että nousumarkkina on nyt virallisesti alkanut, ovat parhaat tuotot jo menneet.

Tilanteesta vaikeamman tekee se, että emme ole edes ”laskumarkkinassa” tai toisin sanoen karhumarkkinassa. Moni ihmettelee, kun vuosien tuotot ovat sulaneet, mutta laskumarkkina ei ole vielä edes alkanut. Tummat pilvet kuitenkin varjostavat ja ovat varjostaneet markkinoita jo yli puoli vuotta. Sijoittajat odottavat huonompia aikoja, mutta mitä jos nämä ovat nyt ne?

Mistä tunnistaa laskumarkkinan?


On ehkä hyvä välillä kerrata miten kirjallisuus ja media tulkitsevat laskumarkkinoita.

Karhumarkkinan määritelmä tulee siitä, että pörssin indeksi (Amerikassa yleensä S&P tai Dow Jones) laskevat 20% tai yli, niiden viimeisimmästä huipusta. Tähän tarvitaan vielä x määrä päiviä, että voidaan todeta karhumarkkinan alkaneen oikeasti. Toisin sanoen ei välttämättä riitä, että 49% kaikista osakkeista on laskenut 30% jos 51% on laskenut vain 10%. Tässä tarvitsee ottaa huomioon indekseissä olevien yritysten painoarvo mukaan. Teoriassa siis voisi olla, että painoarvoltaan suurimmat yritykset ovat nousseet ja kaikki muut ovat laskeneet.

Huomion arvoista tässä on mielestäni se, että tilanne voi eskaloitua siten, että sijoittajat huijaavat itseään pidemmän päälle ja siirtävät rahansa muka laadukkaampiin yrityksiin, kunnes nekin joko pettävät tai markkinoiden tilanne paranee. Kursseissa, kun kyse on vain kysynnästä ja tarjonnasta, vaikka joku varmasti haluaakin uskoa täysin tehokkaisiin markkinoihin.

Aina ei tarvita karhumarkkinaa, että voidaan puhua laskevista markkinoista. Silloin usein puhutaankin korjausliikkeestä. Sen kuitenkin tunnistaa vasta, kun se on ohi. Korjausliike tasaa markkinatilannetta ja yleensä se karsii yliarvostuksia.

Tällä hetkellä olemme kokeneet ainakin joulukuun korjausliikkeen ja parhaillaan on todennäköisesti menossa toinen korjausliike. Moni uskookin, että markkinat hermoilevat ja syntyy korjausliikkeitä korjausliikkeiden jälkeen, kunnes lopulta näkymät taas paranevat ja nousu jatkuu. Samaan aikaan kuitenkin mietitään jatkuvasti ”tästäkö se romahdus nyt sitten alkoi?”

Oikeastihan olemme todella huonoja tunnistamaan markkinan suunnan tulevaisuudessa. Siksi olemme kehittäneet karhumarkkinan määritelmän ja muita indikaattoreita, mitkä toimivat ajoittain. Lopputulos on kuitenkin, että tiedämme vasta jälkeenpäin mitä tapahtui.

Mitä siis kannattaa tehdä?


Pidän itseäni hieman liiankin luottavaisena ja kannassani pysyvänä. Pystyn pitämään sijoituksesta kiinni, vaikka se laskisi 50%. En voi suositella omaa vankkumatonta luottamustani kenellekään.

Oli miten oli, se ei tarkoita, ettenkö kokisi hermostuneisuutta, kun kolmatta kuukautta salkun arvo pysyy vakiona, vaikka rahaa on lisätty 1000€/kk. Yksi syy kirjoituksen kirjoittamiseen onkin purkaa omia ajatuksia ja helpottaa omassa strategiassa pysymistä. Eli ostaa ja pitää, kunnes näyttää siltä, että yritys ei ole enää sama kuin silloin, kun siihen sijoitti.

Kun salkku on jatkuvasti miinuksella, alkaa miettimään onko mitään järkeä, että olen sijoittanut kohta 3 vuotta ja jos olisin vain säästänyt rahat ja sijoittaisin ne nyt, olisin lähes samassa tilanteessa. On kuitenkin muistettava, että ennustaminen on mahdotonta, ellei ole taikauskoinen. Tilanne voi muuttua positiiviseksi yhtä nopeasti, kun se on muuttunut negatiiviseksi. Strategiaani kuuluu kuitenkin jatkuva osakkeiden ostaminen ja mikäs sen parempi aika ostaa kuin se aika, kun muut myyvät halvalla.

Ovatko osakkeet sitten halpoja? En tiedä. Se jää nähtäväksi.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, siksi onkin mielenkiintoista nähdä miten tässä käy. Onko toimintani täysin järjetöntä myös jälkeenpäin katsottuna (niin kuin minusta tällä hetkellä hieman tuntuu) vai palkitaanko järkkymättömyyteni nopealla arvonnousulla.

Jos osaisi arvata milloin on nousu päivä ja milloin on laskupäivä, olisi nopeasti hyvinkin varakas. Hyvin harvat siihen pystyvät. Luulenpa vielä, että ne, jotka pystyvät, pystyvät siihen lähinnä onnella. Tai ehkä tämä on vain kateellisen puhetta.

Jokaisen kannattaa toimia niin kuin itse parhaaksi näkee. Yleisin neuvo on, että omasta strategiasta kannattaa pitää kiinni. Mitä yksinkertaisempi strategia, sen helpompi siitä on pitää kiinni. Kuten varmasti on jo tullut selväksi, en tiedä pitääkö tämä lukemani neuvo paikkansa. Omalla kohdalla koen vahvuudekseni kuitenkin pitkän pinnan. Kun päätän tehdä jotain, pysyn päätöksessäni varsinkin, jos tiedän, että matkan varrella tulee houkutuksia hairahtaa päätöksestä.

Muiden kannattaakin miettiä omaa strategiaansa. Onko se sellainen, että siinä kannattaa pysyä? Jos ei, niin miten sitä voisi muuttaa, että siinä kannattaa pysyä? Seuraavaksi kannattaakin miettiä miten itseään mahdollisesti huijaa hairahtamaan strategiasta. Esim. joku voi vakuuttaa itselleen, että yritys joka kaksi kuukautta sitten näytti hyvältä yritykseltä, ei nyt Q2 jälkeen enää näyttäkään hyvältä. Siinä vaiheessa kannattaa miettiä, mitä omassa arviointitavassa pitäisi muuttaa tai vaihtoehtoisesti kyseenalaistaa oma arvio Q2 tuloksen merkityksellisyydestä yrityksen ”hyvyyden” kannalta.

Mitä ikinä päättääkään, kannattaa se päättää mahdollisen aukottomasti. Tilanteen ollessa päällä, alkaa oma päätöksentekokyky tehdä temppuja. Se on osa ihmisluontoa. Siksi päätökset kannattaa tehdä mahdollisimman neutraaliin aikaan, eikä yhden kvartaalin tai Trumpin twiittien perusteella.

Voimia kanssatuskailijoille!

Disclaimer: En ole sijoitusalan asiantuntija. Kirjoitus ei ole sijoitusneuvo, eikä sitä tule sellaiseksi tulkita. Kirjoitan omista ajatuksistani, eivätkä ne välttämättä ole oikeita tulkintoja. Jokaisen tulee itse muodostaa omat päätöksensä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Touko-kesäkuun tylsät sijoitukset ja tilannekatsaus

Pohdinta: Miten sijoittaisit miljoona euroa?

Sijoitukseni ylittivät 50 000€