Scandic Hotels Group analyysi (2019)

Hotelliketju Scandic on pohjoismaiden suurin toimija. Sen piiriin kuuluu 270 valmista hotellia ja 51 932 hotellihuonetta (Q3, 2018). Ryhmän brändi on myös pohjoismaiden tunnetuin. Yrityksen tavoitteena ei ole näyttäytyä luksusbrändinä vaan ”maailmanluokan pohjoismaisena hotelli brändinä”.

Yhtiön osakkeet on listattuna Tukholman pörssissä.

Yritys perustettiin jo vuonna 1963, Esso Motor Hotellina Ruotsissa. Kymmenessä vuodessa siitä tuli Ruotsin suurin hotellitoimija. Vuonna 1983 syntyi Scandic -brändi, minkä strategiana on ollut vahva orgaaninen kasvu ja strategiset yritysostot. Mallina on toiminut ”osta ja sulauta”, eli kun yritys on ostanut toisen ketjun tai hotellin, niin se on tuotu mahdollisimman nopeasti osaksi Scandic brändiä, mikä on puolestaan vahvistanut brändin näkyvyyttä.

Asiakkaat valitsevat Scandickin, koska tietävät mitä saavat. Todennäköisesti siitä syystä noin 70% yrityksen asiakkaista ovatkin työmatkailijoita. Lisäksi ketjulla on korkea asiakkaiden paluuprosentti. Noin 35% varatuista yöpymisistä on Scandic Friends jäsenyysohjelman kautta tehtyjä.

Vastuullisuus tärkeä osa yritystä ja se arvostaakin itseään vastuullisuuden edelläkävijänä alalla. Tämä puolestaan vahvistaa yrityksen brändiä nykymaailman arvomaailmassa ja ohjaa työntekijöiden tekemistä.

Scandicin työntekijöiden tyytyväisyys on tärkeä osa yrityksen strategiaa ja sen mittausten mukaan työntekijöiden tyytyväisyys onkin korkealla. Mikä taas tarkoittaa, että työntekijät toimivat todennäköisemmin yrityksen edunmukaisesti edustaessaan yritystä. Sen merkitystä ei voi vähätellä vahvan palvelubrändin kannalta.

Scandic numeroina

Kuten yleisestikin, aloitan tutkimisen numeroista. Numeroilla on helppo tarkistaa kannattaako tarinaan tutustua tarkemmin. Koska vuoden 2018 koko vuoden lukuja ei ole vielä julkaistu, aloitan tutkimalla vuoden 2017 lukuja. 

Alunperin kirjoitus oli tarkoitus julkaista jo muutama viikko sitten, mutta en ehtinyt kirjoittaa sitä loppuun. Uudet luvut julkaistaankin jo ensi viikolla, mutta en odota mitään yllätyksiä.

Vuosi 2017

Yhtiön liikevaihto toissa vuonna oli 14 582 miljoonaa SEK. Liiketoiminnan bruttotulos oli 4 784 miljoonaa. Siitä yritys nettosi verojen jälkeen 707 miljoonaa SEK (noin 4,8%).

Liikevaihto on lisäksi kasvanut keskimäärin 8.39% vuodessa viimeiset 3 vuotta. Mikä on mielestäni melko hyvä määrä tällä sektorilla.

Huomion arvoista:

Vuonna 2016 nettotulos oli 879 miljoonaa ja liikevaihto 13 082 miljoonaa.

Jos tulos laskee, niin syyn selvittäminen on tärkeää, mutta onneksi se oli tässä tilanteessa helppo selvittää. Vuonna 2017 investointeja tehtiin 1 374 miljoonaa SEK enemmän kuin vuonna 2016. Investoinnit aiheuttavat väliaikaisen vaikutuksen tulokseen, mutta oikein tehtyinä ne maksavat itsensä takaisin seuraavien vuosien aikana. Pidän itse investointeja hyvin tärkeänä osana omistamiani yrityksiä, koska ”ainut asia mikä on pysyvää, on muutos”. Siksi en halua sijoittaa yritykseen mikä ei investoi, kun siihen on mahdollisuus.

Eräs tärkeä huomio on myös velka suhteessa pääomaan. Vuoden 2017 lopussa kyseinen suhde oli 0.5. Eli ei mitään ihmeellistä.

En löydä mitään ihmeellistä vuoden 2017 luvuista niin siirrytään 2018 vuoden lukuihin mitä tähän mennessä on julkaistu.

Vuosi 2018 Q3 mennessä

Vuoden 2018 kehitys osoittaa, että investoinnit edellisvuonna eivät menneet hukkaan.

Ensimmäisen kolmen kvartaalin liikevaihto kasvoi 23.7%. Se ylsi 13 412 miljoonaan SEK, mikä on vain noin 9% vajaa koko edellisvuoden liikevaihdosta. Vertailukelpoinen käyttökate myös nousi 18.8%, eli tulostakin syntyi. Tosin nettotulos verojen jälkeen laski jälleen -7.1% kolmella ensimmäisellä kvartaalilla.

Vuoden 2018 alussa Scandic aloitti suuren sulauttamistyön, kun se liitti suomalaisen Restelin hotellit sen oman brändin alle. Muutos todennäköisesti rasitti tulosta ensimmäisten kvartaalien aikana, koska jo kolmannella kvartaalilla tulos oli taas 5% parempi kuin aikaisempana vuonna kyseisellä kvartaalilla.

Scandic toteaakin, että integraation hinta kolmella ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 112 miljoonaa SEK ja kolmannen kvartaalin osuus siitä oli vain 7 miljoonaa SEK. Kokonaisuudessaan integraation hinnaksi arvioidaan noin 120 miljoonaa SEK. Eli voidaan olettaa nettotuloksen kasvavan myös neljännellä kvartaalilla.

Yritys on jatkanut myös suuria investointeja vuonna 2018 ja niiden määrä on lähes tuplaantunut kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana. Vaikka investoinnit ovatkin lähtökohtaisesti hyviä niin toivon, että investointien kasvun määrä ei jatku joka vuosi tästä lähtien paitsi, jos investoidulle rahalle saadaan vastinetta heti seuraavana vuonna.

En löytänyt Q3 raportista suoraa velka suhteessa pääoma lukua, mutta Nasdaq nordicin sivuilta löytyy 0.73 suhde. Eli aika merkittävä kasvu. Raportissa kuitenkin mainitaan, että velan kasvun on tarkoitus olla väliaikaista ja johtuvat suurista investoinneista. Lukua on kuitenkin hyvä jäädä seuraamaan, että se ei pääse paisumaan entisestään. Jos se kasvaa yhteen saakka, niin yritys on puoliksi velkaantunut aikana, kun odotamme korkojen kasvua. Se ei olisi hyvä asia.

Nasdaqin sivuilta löydämme myös price/ book arvon: 1.14 ja p/e arvon: 13.16. Molemmat vaikuttavat lupaavilta. Vaikka osakkeen markkina-arvo on noussut parin viimeisen viikon aikana aika merkittävästi.

Lopuksi todettakoon vielä, että Scandic Group julkaisi toimitusjohtajan vaihdoksen julkistamisen yhteydessä tietoa Q4 tuloksesta. Liikevaihtoa syntyi noin 4590 miljoonaa SEK vuonna 2018 ja vuonna 2017 vastaava luku oli vain 3743 miljoona SEK. Vertailukelpoinen käyttökate nousi 480 miljoonaan SEK, kun se vuotta aikaisemmin oli 333 miljoonaa SEK. Koko vuoden tuloksen voidaan siis olettaa olevan varsin hyvä.

Scandic Groupin yritystoiminta

Niin kuin kaikki varmasti tietävät, Scandicin päätoiminta perustuu hotellihuoneiden ”täyttämiseen”. Eli periaatteessa huoneiden lyhytaikaiseen vuokraamiseen. Perinteisestä vuokraustoiminnasta eroten, hotellihuoneen ”neliövuokra” on paljon korkeampi, mutta toisaalta niin on myös ylläpitokustannusten.

Ylläpitokustannuksiin kuuluu mm. aktiivinen asiakaspalvelu, huoneiden siivous, yleisten tilojen siivous, leasingsopimukset, sähkö, vesi, lämmityskulut, viilennyskulut, jätteiden hallinta, jne. Suurimman osan näistä ylläpitokustannuksista voi usein ulkoistaa suoraan tai epäsuorasti vuokralaiselle normaalissa vuokraustoiminnassa. Hotellihuoneissa ne pitää kaikki kattaa vuokratuloista tai vaihtoehtoisesti muista tuloista mitä hotelli voi saada esim. ravintolatoiminnasta.

Leasing sopimukset

Yrityksen suurin tuloerä onkin sen hotellihuoneet ja niitä sen alaisuudessa oli 51 932 kappaletta (2018 Q3). Se mikä itselleni tuli yllätyksenä on, että Scandic ei omista suurinta osaa hotelleistaan. Sen 270 hotellista, 244 hotellia toimii leasingsopimuksen alaisuudessa. Täytyy myöntää, että suorastaan pelästyin, kun tajusin tämän. Kuulostaa hurjalta, että suurin osa hotelleista on periaatteessa vuokrasopimuksella. Eikö se aiheuta järkyttävän määrän kuluja?

Toteamus tarkoitti, että ymmärtääkseen Scandicin liiketoimintaa, on ensin ymmärrettävä, miksi yritys toimii leasingsopimuksilla.

Scandic kuvailee itse leasing käytäntöään pitkäaikaisina sopimuksina mihin on sidottu muuttuvavuokra. Vuokran muuttuvuus tarkoittaa, että se vaihtelee liikevaihdon mukaan. Se antaa joustavuutta vaihtelevissa markkinatilanteissa.

Käytännössä siis, jos Scandicilla on huonompi vuosi, niin vuokra laskee.

Leasing sopimus mahdollistaa siis paljon joustavamman vuokrasuhteen kuin perinteinen ”x euroa kuukaudessa, kiitos. Ja ensi vuonna vähän lisää”.

Ymmärtääkseni kaksi kolmasosaa hotelleista kuuluu ryhmään missä on minimi vuokravaatimus. Mikä tarkoittaa, että siinä tapauksessa, jos liikevaihtoa ei synny niin ”vuokraaja” maksaa silti x määrän rahaa. Lähes 20% hotelleista kuuluu ”täysin vaihteleviin sopimuksiin”, mikä ilmeisesti tarkoittaa, että minimivuokraa ei ole. Kymmenen prosenttia kuuluu kuitenkin ”ei vaihteleviin” vuokrasopimuksiin. Se on onneksi alle 10 prosenttia koko liikevaihdosta.

Yhtiö uskoo, että kyseinen malli takaa sille suhteellisen vakaan tuottomarginaalin markkinasykleistä riippumatta. Esimerkkinä yhtiö antaa vuoden 2015 öljykriisin milloin hotellihuoneiden tarve laski lyhyessä ajassa jyrkästi Norjan Stavenger alueella ja tarjonta kasvoi. Yhtiö onnistui kuitenkin pitämään positiivisen marginaalin alueella siitä huolimatta.

Jälleen menee hieman tulkinnan puolelle, mutta ilmeisesti leasingsopimus eroaa perinteisestä vuokrasopimuksesta siten, että siinä on takuu siitä, kuinka kauan yhtiö saa vuokrata hotelleja. Se myös velvoittaa vuokraajan huoltamaan vuokrattuja tiloja ja Scandic investoikin noin 4% vuodessa kiinteistön ylläpito-/huoltokustannuksiin.

Äkkiseltään voisi ajatella, että se on taas lisää rahavirtaa suoraan kiinteistön omistajan taskuun, mutta oikeasti asia ei ole ihan niin itsestään selvä. Kun vuokraaja hoitaa hommansa hyvin ja investoi tiloihin, se lisää omaa tuottopotentiaaliaan, mikä puolestaan hyödyttää molempia osapuolia. Jos molemmat osapuolet pysyvät tyytyväisinä niin vuokrasuhdetta on luonnollista jatkaa aina uudelleen.

Leasingsopimukset myös mahdollistavat hyvien suhteiden luomisen kiinteistön omistajiin. Mikä tarkoittaa, että jatko sopimuksista on helpompi neuvotella, jos kiinteistöjen omistajat ovat järkeviä. Tosin tässä oletuksessa mennään nykymaailmassa helposti metsään. Samat työntekijät eivät enää ole toisella puolella 15-20 vuoden päästä ja tilalle on tullut uusia työntekijöitä, joiden silmissä kimaltelee vain potentiaaliset voitot.

Leasingsopimus tehdään yleensä noin 15-20 vuodeksi ja tällä hetkellä leasingsopimusten keskimääräinen jäljellä oleva sopimusaika on 11 vuotta.

Miten yhtiö tekee rahaa?

Leasingsopimuksilla ei luonnollisesti tehdä rahaa, päinvastoin niillä vain kulutetaan rahaa. Saadakseen tuloja, yhtiö majoittaa hotellivieraita. Yllätys, yllätys. Vaikka suurin osa tuloista tuleekin tästä itsestään selvästä asiasta, merkittävä osa tuloista tulee myös muualta.

Yksi merkittävä osa yhtiön liiketoimintaa on konferenssien ja ravintoloiden kerryttämät tuotot (noin kolmasosa liikevaihdosta). Yhtiö vuokraa tilojaan erilaisia konferensseja varten ja saa siitä tuloja ja voi samalla auttaa järjestämään tapahtuman.

Sijoittamalla ravintolan hotellin yhteyteen, hotellivieraat voivat ruokailla suoraan hotellilla mikä toimii varmasti hyvin kiireisten työmatkailijoiden keskuudessa ja/tai konferenssivieraiden.

Kaikki tämä liiketoiminta sopii luonnollisesti hotellipalveluihin ja niiden puuttuminen on lähinnä hotellihuoneen hintaa laskeva tekijä, vaikka yhtiö onkin todellinen voittaja. Eli tarjoamalla maksullisia lisäpalveluita asiakkaalle, yhtiö voi veloittaa enemmän myös hotellihuoneista ja asiakas maksaa enemmän mielellään.

Muut tulot ovat toistaiseksi niin pieniä ja ilmeisesti satunnaisia, että niiden taustaa ei suoraan eritellä. Niiden osuus on vajaat 2% liikevaihdosta.

Kokonaisuudessaan yhtiön liiketoiminta on siis aika suoraviivaista, mutta se vaatii oikeanlaista hallintoa. Yhtiötä ei voi jättää huonon hallinnon alle kovin pitkäksi aikaa. Sanoisin kuitenkin, että liiketoiminta läpäisee ehkä jo kulttimaineeseen päässeen ”selviäisikö yhtiö, vaikka sitä johtaisi idiootti”-testin. Oikeastihan yksi idiootti voi ajaa, vaikka kokonaisen maan ongelmiin, mutta testiä ei tule ottaa liian kirjaimellisesti. Liian tiukassa tulkinnassa mikään yhtiö ei läpäise kyseistä testiä.

Työntekijätyytyväisyys tärkeä osa kokonaisuutta

Scandicille työntekijät ovat tärkeitä ja heidän tyytyväisyyteensä on panostettu viime vuosina. Scandic on osallistunut mm. Best Place to Work kilpailuun ja voittanut Suomessa suurten yritysten sarjassa ja tullut kolmanneksi Euroopan tasolla. Kilpailu ei ole pelkästään kilpailu maineesta vaan ymmärtääkseni mukana olevat yritykset saavat työkaluja avukseen työntekijätyytyväisyyden parantamiseksi. Monet yritykset ovatkin olleet erityisen tyytyväisiä tuloksista. Luonnollisesti niin myös työntekijät.

Scandic on ymmärtänyt, että yritys ei ole mitään ilman sen työntekijöitä ja tyytyväiset työntekijät tunnetusti tekevät parempaa työtä. Maailma muuttuu ja nykyään pelko työpaikan menettämisestä ei ole työntekijöiden päämotivaattori. Siksi itse sijoitan vain yrityksiin missä työntekijät haluavat olla, mihin he haluavat päästä ja mistä ei liiku jatkuvasti vahingollisia huhuja. Tosin en voi olla varma liikkuuko Scandicista huhuja, koska ne tuskin kantautuisivat minun korvaani saakka. Toisin kuin teknologia-alan yritysten.

Scandic aloitti uudistamaan toimintakulttuuriansa 2015 vuonna. Googlaamalla tietoa yrityksestä löysin sattumalta mielenkiintoisen opinnäytetyön vuodelta 2017. Se käsittelee Scandic Hotels Oy:n eli Suomen tytäryhtiön työntekijöiden näkemystä uuden toimintakulttuurin toimivuudesta ja siitä onko se saavuttanut työntekijät niin kuin sen oli tarkoitus tehdä.

Opinnäytetyöstä on helppo nähdä, että muutokset on otettu hyvin vastaan ja ne ovat välittyneet työntekijöille saakka. Se kuvaa mielestäni onnistumista strategiassa ja siinä, että toimintakulttuuri on ollut yritykselle yhteinen tavoite, eikä johdon ämpärillä alaisten päälle kaatama taakka, niin kuin perinteisesti usein käy.

Scandic saa siis pisteet toimivasta työntekijäkulttuurista.

Vastuullisuus osana liiketoimintaa

Yhtiö on myös osa vastuullisuuden trendiä. Varsinkin viimeisen vuoden aikana mediassa on alettu puhumaan vastuullisesta sijoittamisesta. Siinä missä moni trendi tulee ja menee, niin vastuullisuus toivottavasti pysyy trendikkäänä, kunnes olemme vaihtaneet suuntaa yleisessä ajattelutavassamme.

Sanottakoon tämä: ei ole kenenkään etu, jos omistamme yhtiöt eivät toimi vastuullisesti. En kuitenkaan aio antaa aiheesta sen suurempaa saarnaa. Mielestäni on kaikesta huolimatta itsestäänselvyys, että ne yritykset mitkä nyt tarttuvat vastuullisuuteen, kun se on muodikasta, voittavat pitkällä tähtäimellä kuluissa ne, jotka tajuavat vasta myöhemmin, että vastuullisuudella voi myös säästää.

Vastuullisuus ei ole pelkästään ”viherhippien” juttu, vaan myös karskimpikin brändi hyötyy, kun se karsii tuhlaamiaan luonnonvaroja ja vähentää muutakin hävikkiä. Esiintyi se sitten miten muoti-ilmiönä vain, niin loppuen lopuksi yrityksillä on nyt hyvä mahdollisuus vähentää kuluja ja lisätä asiakkaiden tyytyväisyyttä samaa aikaa.

Perinteisesti on ajateltu, että kulutuksen karsiminen tulee kalliimmaksi ja niin se saattaa tullakin, lyhyellä ajalla. Voi olla hyvinkin kallista opettaa työntekijät uuteen prosessiin tai käyttää kalliimpia materiaaleja.

Paperilla tämä usein näyttää todella huonolta, mutta maailma harvoin on niin mustavalkoinen. Usein uuden prosessin opettaminen mahdollistaa myös muiden epäkohtien korjaamisen ja investointi maksaa itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä. Kalliimmat materiaalit taas saattavat mahdollistaa pidemmän käyttöiän tai paremman asiakastyytyväisyyden.

Miten Scandic pyrkii olemaan vastuullinen?

Scandicille, vastuullisuus ei ole pelkästään kulutuksen vähentämistä. Siihen sisältyy myös vastuullinen henkilökunnan kohtelu. Kuten jo kirjoitin, työntekijätyytyväisyys on tärkeä osa yhtiön toimintaa. Vastuullisuus näkyy siinä, että yritys pyrkii tilanteeseen missä työntekijät saavat samat mahdollisuudet taustastaan riippumatta. Sen tavoitteena on edistää monimuotoisuutta työyhteisössä.

Myös terveys on osa yrityksen vastuullisuus tavoitetta. Se haluaa mahdollistaa asiakkailleen terveellisen elämän ylläpidon vierailun aikana. Lisäksi työntekijöiden terveys ja työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat tärkeitä yhtiölle.

Perinteisempi näkemys vastuullisuudesta tulee esiin sen tavoitteessa olla vähäpäästöisin hotelliyritys. Sen hotelleista jo 99.6% käyttää uusiutuvia energian lähteitä ja CO₂ päästöjen vähentäminen on onnistunut nopeammin kuin yritys toivoi.

Yhtiö haluaa myös vähentää jätettä ja työskentelee edistääkseen kierrättämistä entisestään. Nämä toiminnot tulevat todennäköisesti maksamaan itsensä takaisin suorina kulujen vähenemisinä.

Mielestäni suunta on oikea ja toivon, että tavoitteet täyttyvät niin Scandicin kuin yhteisöjenkin takia.

Yrityksen tulevaisuudennäkymät

Yrityksen tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Sen kasvava hotelli tarjonta, jatkuvat investoinnit, työnantajatyytyväisyys yhdistettynä erilaiseen ja toimivaan strategiaan toimivat hyvänä ajurina tulevaisuuden kannalta.

Niin kuin yleensäkin, koskaan ei voi olla varma, että yritys menestyy myös jatkossa. Näen kuitenkin Scandicissa vahvan ja kasvavan brändin millä on mahdollisuus kasvaa etenkin kansainvälistymisen kautta.

Maailmakin tuntee pohjoismaiset brändit laadun takuuna ja uskon, että tulevaisuudessa pohjoismaiset yritykset pärjäävät yhä paremmin, kun maailma muuttuu. Amerikan hohto on hellittämässä ja suuruuden sijasta ihmiset ympäri maailmaa alkavat arvostaa toimivia ratkaisuja. Vaikka tämä kappale spekuloi markkinoiden muutoksella enemmän kuin minulta voi yleensä olettaa, sallittakoon tämä pieni toive. Heti perään haluan kuitenkin painottaa sen spekulatiivista luonnetta.

Uhkakuvat

Hotellit eivät mielestäni ole katoamassa mihinkään. Olisi hieman absurdia, jos palveluiden kultaisella aikakaudella palveluiden edelläkävijät katoaisivat. Muutos saattaa iskeä hotelli bisnekseenkin ja tarjonta, palvelu ja yleinen kokemus vierailusta vaikuttavat yhä enemmän.

Riskinä näenkin mainehaitan. Sosiaalinen media on nykyään armahtamaton yllättäjä. Jos palvelualalla toimiva yritys mokaa toimintatavoillaan, joku aiheuttaa siitä haloon. Se on tietenkin hyvä, mutta joskus hyvätahtoinenkin yritys saattaa saada ikään kuin hopealuodista. Yllättävä laukaus levittää tuhoa mihin yritys ei ole osannut varautua, koska ei syystä tai toisesta ole havainnut ongelmaa.

 Tämä onkin suurimpia riskejä. Huonoa käytöstä, kun voi levittää vaikka yksittäinen esimies. Mediaa harvoin kiinnostaa laajempi kuva. Tosin en minäkään haluaisi asioida paikassa missä voin maksaa ns. paskasta palvelusta.

Toinen riski mitä moni varmasti miettii, on Airbnb. Tuo perinteisen toiminnan disruptiivinen kilpailija. Joku todennäköisesti olettaa, että pian kukaan ei enää yövy hotelleissa. Miksi joku maksaisi enemmän, kun voi nukkua jonkun vieraan henkilön sängyssä ja jatkaa arkea myös lomalla?

Niin, itseäni ainakin vieroksuttaa ajatus siitä, että vuokraisin yksityishenkilön asunnon vieraasta maasta. Lisäksi joutuisin tekemään kaikki arkiset toimet, kuten kaupassa käyminen aamupalaa varten jne. ja silti maksaisin kovaa vuokraa huoneesta. Tosin ymmärrän, että periaatteessa kyse on vain ensimmäisen maailman ongelmista.

Itse kuulun kuitenkin joukkoon ihmisiä, jotka lomalle lähtiessään maksavat mieluummin hieman ekstraa saadakseen varmasti laadukkaan ja turvallisen huoneen hotellista. Kun jokin ongelma ilmenee, niin respaan vaan ja usein ongelma korjataan, paitsi jos satut olemaan Baltiassa.

Sitä paitsi, kuka valitsisi airBnB asunnon lähtiessään työmatkalle? Onnistuisiko se edes isommassa organisaatiossa? Noin 70% Scandicin asiakkaista ovatkin business matkailijoita. Se on merkittävä määrä se.

AirBnB edustaa uutta segmenttiä matkailussa. Se on avannut maailman kasvavalle turistimäärälle uuden vaihtoehdon. Scandic taas edustaa varman valinnan segmenttiä. Ei luksusta, mutta varmuutta. Siitä ollaan valmiita maksamaan.

Mikä tuo meidät jälleen uuteen riskiin. Uusi kilpailija, joka hoitaa asiat paremmin. Toistaiseksi sellaista ei ole ja Scandic on itse kasvanut vauhdilla viime aikoina, mikä viestii, että sen kasvu on myös ollut odotettua.

Viimeisenä uhkana mainittakoon maailmantalous. Maailmantalous kuitenkin vaikuttaa lähes kaikkeen. Jos yritykset säästävät, bisnesmatkoja ei tehdä. Jos talous ei pelaa, ihmiset eivät matkustele. Onneksi se on vain syklistä. Ratkaisevat hetket syntyvätkin päätöksistä mitä tehdään taantumassa.

Muita huomioita

Scandincin toimitusjohtaja vaihdetaan taas. Nykyinen toimitusjohtaja Even Frydenberg ehti toimia tittelillä vain puolitoista vuotta, kun häntä edeltänyt toimitusjohtaja johti yritystä 8 vuotta. Niin kuin yleensäkin, ei virallisesta ilmoituksesta ota selvää miksi hänet päätätettiin siirtää syrjään ”yhteisellä päätöksellä”.

Uusi toimitusjohtaja Jens Mathiesen siirtyy Tanskan maajohtajan paikalta johtamaan koko yritystä. Virallisessa ilmoituksessa todetaan, että syy on, että yritys kaipaa uutta johtajuutta, mutta kun uusi johtaja otetaan niin läheltä herää kysymys: onko se varsinainen syy?

Toivottavasti siirtymä onnistuu hyvin. Vaikka ainahan yrityksen uusi johtaja aiheuttaa hieman jännitystä, varsinkin jos hän ei aikaisemmin ole toiminut vastaavan yrityksen toimitusjohtajana.

Disclaimer: En ole hotellialan enkä sijoitusalan asiantuntija. Mitään tulkintojani tai mielipiteitäni ei tule ottaa faktoina. En itse omista Scandicia vielä, mutta harkitsen ostoa. Kirjoitus ei myöskään ole sijoitusneuvo tai ehdotus sijoittaa mihinkään. Mitään päätöksiä ei tulisi tehdä kirjoituksen perusteella.