Sijoitussuunnitelmani




Kun aloitin osakesijoittamisen noin 2 vuotta sitten, ei minulla ollut vielä mitään käsitystä sijoittamisen strategioista. Ajattelin pitkään, että minulla ei ole varsinaista suunnitelmaa ja sijoitan vain mielestäni järkevällä tavalla. Nyt kun ajattelen, niin minulla on aina ollut suunnitelma, se vain on muovautunut helpommin kuvailtavaan muotoon.

Usein painotetaan suunnitelman merkitystä sijoittamisessa. Itse kuvittelin pitkään, että sijoitussuunnitelman täytyy olla huolellisesti suunniteltu toimintasuunnitelma jokaiseen tilanteeseen. Ajatukseni oli muodostunut siitä, että kovin moni on muodostanut itselleen strategian mihin kuuluu myyntisuunnitelmat ja ostossuunnitelmat osakkeiden hintatason mukaan. Itselleni tällainen ajattelu ei ole ikinä kuulostanut järkevältä. En siis moiti muiden tapaa, mutta omaan strategiaani se ei sovi. En ole arvosijoittaja ja siitä syystä osakkeiden hinnat ovat minulle vain suuntaa-antavia arvostustasoja. Jälkeenpäin tuntuu hölmöltä, että en tajunnut sijoitussuunnitelmani olevan vain yksinkertaisempi, kuin monilla muilla jotka sellaisen ovat julkaisseet.

Mitä sijoitussuunnitelmaani sitten sisältyy?
Sijoitussuunnitelmani lähtökohta on sijoittaa yrityksiin mitkä tuplaavat sijoittamani määrän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Arvo voi muodostua joko yrityksen pörssiarvon noususta, osingosta tai molemmista. Käytännössä se merkitsee siis, että yrityksen tulisi tuottaa vuodessa noin 7.1% arvonnousu sijoitukselleni. Minua ei kumminkaan kiinnosta laskeeko arvo 10% ensimmäisenä vuotena ja nousee sitten 30% seuraavana jne., kunhan lopputulos kymmenen vuoden horisontilla on arvon tuplaantuminen.

Toinen olennainen osa strategiaani on sijoittaa yrityksiin mitä luulen ymmärtäväni. Syvällistä ymmärrystä en liiketoiminnasta tarvitse, mutta haluan ymmärtää miten maailman muuttuminen kymmenen vuoden aikana vaikuttaa yritykseni liiketoimintaan ja miten se voi hyötyä siitä. Maailma muuttuu kymmenessä vuodessa ja siitä syystä en ikinä yritä ymmärtää nykyistä tilannetta vaan tilanteen seuraavien vuosien aikana. Tästä osasta strategiaani olen lipsunut pariin otteeseen, mutta olen sittemmin pyrkinyt tiedostamaan sen tärkeyden yritysten valinnassa.

Kolmas olennainen osa strategiaani on aina yrittää ostaa halvalla. Strategiassani halpa ei tarkoita arvostuskertoimien antamaa viitearvoa tai arvosijoittajia kiinnostavia ekstensiivisiä arvioita yrityksen tämänhetkisestä arvosta. Minua kiinnostaa vain onko arvo nyt halvempi, kuin ennen ja luulenko, että arvo nousee lähiaikoina. Arvon määrittämistä yritän opiskella jatkuvasti ja yritän ymmärtää arvosijoittajien näkökulmaa, mutta en kiinnitä siihen liikaa huomiota. Mitä enemmän aihetta opiskelen, sitä paremmin pystyn päättelemään miten oma arvioni nykyarvosta pitää paikkansa. En usko tehokkaisiin markkinoihin suoraan, mutta uskon nykyisen kaltaisen markkinatilanteen ohjaavan hintaa tehokkaasti arvosijoittamisen mukaan. Tosin nyt olemme jo tilanteessa, missä arvosijoittaja ei enää löydä halpoja osakkeita, koska kaikkien arvostuskertoimet ovat jo korkeat. Käytän kumminkin itse tilanteita hyväksi ostamalla osakkeita, kun arvosijoittajien indikaattorit heittävät tarpeeksi, että kurssi lähtee laskuun ja oma tulevaisuudennäkymä yritykselle ei ole muuttunut mihinkään.

Liittyen edelliseen osaan, pyrin ottamaan riskiä, kun muut eivät sitä ota. Ja pyrin välttämään riskiä, kun muut sitä ottavat. Tai niin kuin Warren Buffett on sanonut: ”Be greedy when others are fearful and be fearful when others are greedy”.

Kun sijoitan, yritän olla ajattelematta markkinatilannetta. Markkinatilanteen vaikutuksen arvioiminen yrityksen menestykseen on jopa ammattilaisille mahdoton tehtävä. On siis täysin turhaa itse yrittää arvioida miten markkinan tämän hetkinen tilanne vaikuttaa yritykseen. Markkinatilanne tuskin tulee olemaan sama kymmenen vuoden päästä, eli sillä ei pitäisi olla merkitystä.

Toisin, kuin moni muu sijoittaja vältän liiallista hajauttamista. Mielestäni liian monen yrityksen omistaminen ei sovi strategiaani. En pysty seuraamaan liian monen yrityksen kehitystä. Hajauttamisesta on varmasti hyötyä, enkä omistakaan vain yhtä yhtiötä vaan useampia, mutta nyt olen jo siinä pisteessä, että voin lisätä korkeintaan yhden yhtiön lisää, että seurannasta ei tule liian monimutkaista. Lisäksi mitä enemmän yhtiöitä omistaa, sitä parempi on vain sijoittaa indeksirahastoon. Siksipä teen molemmatta. Sijoitan pienehköön määrään yrityksiä suorilla osakesijoituksilla ja suureen määrään indeksirahaston avulla.

Ostettuani osakkeita vältän niiden myymistä. Vaikka useimmat uskovat tappioiden nopeaan katkaisemiseen, itse uskon yritysten kunnolliseen valintaan enemmän. Eli jos yritys ei ole muuttunut olennaisesti, esim. Trump ei ole astunut johtoon, niin yritän luottaa omaan järkeilyyni minkä olen tehnyt ennen väliaikaista laskua yrityksen tuloksentekokyvyssä. Tietenkin jos yritys lähtee alamäkeen, kuten Nordea tai Rovio, pyrin ymmärtämään mistä nämä kurssilaskut johtuvat. Jos ne eivät johdu siitä, että yritys on muuttunut olennaisesti huonommaksi yritykseksi, niin vedän henkeä ja mietin ostanko lisää vai jäänkö seuraamaan tilannetta (Nordean kanssa ostin lisää, Rovion kanssa jäin seuraamaan tilanteen kehittymistä). Myyn osakkeet vain jos koen, että en ymmärräkään liiketoimintaa (fondia), yritys on muuttunut huonoksi yritykseksi tai jos haluan verohyötyjä, mutta siinä tapauksessa ostan osakkeet takaisin.

Tämän hetkinen suunnitelmani on sijoittaa 500€ kuukaudessa suoraan osakkeisiin ja 500€ indeksirahastoihin. Tämä osa suunnitelmaani muuttuu elämäntilanteeni mukaan ja palkkatasoni. Palkkatasooni toivon muutosta lähitulevaisuudessa ja elämäntilanteeni tulee todennäköisesti myös muuttumaan seuraavien vuosien aikana. Töiden aloittaminen on antanut mahdollisuuden suunnitella myös lähitulevaisuutta. Se ei kumminkaan tarkoita, että antaisin elämäntapainflaation ottaa valtaa, mutta voi olla, että en onnistu jatkossa säästämään yli 50% nettotuloistani.

Sijoittaessani suoraan osakkeisiin, en sijoita summaa tiettynä päivänä, vaan etsin sopivan päivän kuukauden sisällä. Joka kuukausi seuraan kahta tai useampaa potentiaalista yhtiötä ja kun toisen kurssi laskee edellistä kuukautta alemmas (tapahtuu lähes aina), niin sijoitan siihen yhtiöön. Strategia vaatii, että pyrin katsomaan osakkeiden hintoja lähes päivittäin. Toistaiseksi se ei ole haitannut. (Tähänkin saattaa tulla muutos tulevaisuudessa, koska on helppo kuvitella miten tämä voisi käydä raskaaksi.) Indeksisijoittamisen osalta sijoitukseni menee Nordnetin kautta aina tiettynä päivänä *superrahastoon .

Nähtäväksi jää onko strategiani toiminut 8 vuoden päästä, kun ensimmäinen 10 vuotta tulee täyteen. Vai olenko jo luovuttanut ja antautunut, koska pitkät suunnitelmat voivat olla kohtalokkaan raskaita vaikeina aikoina. Onneksi pörssiromahdukset sopivat strategiaani varsin hyvin. Silloin lähes kaikkien osakkeiden pitäisi olla halpoja eikä ostamisessa pitäisi olla vaikeuksia.


Kuvalähde: Pixabay - FelixMittermeier

Kommentit

  1. Ei huono suunnitelma. Kiehtovan erikoinen. Jätät kertomatta mihin rahastoon sijoitat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas, hyvä mahdollisuus mainostukseen jäänyt käyttämättä ;) Sijoitan tällä hetkellä Nordnetin suomen superrahastoon. Mainoslinkin löydät nyt tekstistä jos kiinnostaa tietää enemmän kyseisestä rahastosta. Suosin indeksirahastoja ja varsinkin nordnetin nolla kuluja.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten säästää rahaa? - Pienillä muutoksilla suuria säästöjä

Paras korkoa korolle laskuri

Velkavivulla vauraaksi (osakesijoittaminen)