Raha on hankala aihe




Rahan järkevä käyttö on monille hyvin vieras ja lähes vastenmielinen asia. Jos et ole valmis käyttämään rahojasi samalla tavalla kuin muut, voivat sosiaaliset tilanteet välillä muuttua kiusallisiksi. Itselläni viimeisin sellainen tapaus sattui viettäessäni lomaa ulkomaalaisten ystävieni kanssa.

Olimme yhdessä ulkomailla ja luonnollisesti halusimme tehdä asioita yhdessä sen sijaan, että molemmat pariskunnat kävisivät eri ravintoloissa ja tekisivät eri asioita. Itse mokasin puhumalla liian usein siitä, että en halunnut tuhlata rahaa. Asiaa olisi varmasti voinut lähestyä eri tavallakin. Joka tapauksessa, asia alkoi pikku hiljaa ärsyttää kaverini puolisoa ketä en tunne yhtä hyvin. Ja tilanne eskaloitui siihen, että kaverin puoliso päätti, että menemme halvempaan ravintolaan, kuin mihin hän oli halunnut jo muutaman päivän. Kyseisestä ravintolasta en ikinä sanonut mitään. Ei se olisi mielestäni maksanut liikaa. Kysyessäni, että emmekö olleetkaan menossa toiseen ravintolaan, oli vastaus: ”Ajattelimme, että se ravintola on hieman arvokkaampi niin voimme mennä halvempaan paikalliseen”. Valitettavasti tajusin vasta tässä vaiheessa, että olin onnistunut ärsyttämään säästeliäisyydelläni (50€ päiväbudjetti ravintoloihin).

Kun itselle säästeliäisyys on elämäntapa ei aina muista ajatella, että muut eivät ajattele rahasta samalla tavalla. Siispä muutama kerta muutaman päivän aikana, oli selvästi liikaa. Joku lukija saattaa nyt ajatella, että olen saarnannut kaveripariskunnalle rahan järkevästä käytöstä ja muistuttanut kokoaika omasta budjetistani, asia ei kumminkaan ollut niin. Olen lähes varma, että mainitsin rahasta kolme kertaa mm. muodossa: ”Yritämme olla tuhlaamatta rahaa matkan aikana, eli olemme varanneet noin 50€ päivää kohti, mutta summa joustaa jonkin verran.”

Olin hämmentynyt tajutessani, että olin ärsyttänyt säästeliäisyydelläni vaikka käytimme noin 5 kertaa enemmän rahaa, kuin normaalisti. Olen tottunut, että ystävilläni ei ole ikinä rahaa, koska olemme kaikki olleet opiskelijoita ja siten minun ei ole tarvinnut varautua liialliseen rahankäyttöön. Tilanne selvästi muuttuu hyvin nopeasti ja osasinkin odottaa, että heille rahansäästö ei välttämättä ole niin tärkeä asia. Ovathan he olleet työelämässä jo vuoden kauemmin.

Tapahtuman jälkeen olen yrittänyt miettiä miten asian kanssa pitäisi jatkossa toimia. Ei tilanne kumminkaan riitaa aiheuttanut. Kiusallisen tilanteen vain. Haluaisin myös jatkossa matkustaa muiden kanssa, mutta en halua, että tilanne menee kiusalliseksi. Ehkä ensi kerralla lähestyn asiaa siten, että kysyn ensiksi millaisella budjetilla muut ovat liikkeellä. Vai loukkaako se vastapuolta, jos utelen rahoista? Tilannetta ei tietenkään helpota, kun kulttuuritausta on eri ja rahaa koskevat käsitykset voivat olla täysin erilaiset.

Vaikka säästämisestä emme puhuneetkaan, sain kumminkin kuulla kaverini puolison taustasta, koska siitä hän mielellään kertoi. Hän tulee pienituloisesta perheestä. Kun hän oli pieni, olivat perheen käytettävissä olevat varat noin 20€ koko viikonloppuna, kun he matkustivat viikonlopuksi toiselle paikkakunnalle. Kyse on siis oikeasti pienistä summista, eikä ”pienistä summista” suomalaisittain.

Hän on ylpeä siitä, että on menestynyt itse ja pyörittääkin omaa menestyvää yritystään nykyään. Koko viikonlopun budjetti on muuttunut hupirahaksi, minkä voi helposti käyttää vaikka yhteen ateriaan halvassa maassa. Kuten moni muukin äkillisesti elintasoaan nostanut, on hän täysin irtaantunut aikaisemmasta elintasostaan, eikä voisi enää kuvitellakaan paluuta aikaisempaan. Nykyään hänestä huokuu arvokkuus ja hän haluaa osoittaa sen pukeutumalla hienosti ja kertomalla kaikista arvokkaista hankinnoistaan.

Ryysyistä rikkauksiin on hänen nykyinen kuva itsestään, vaikka rikkauksiin taitaa vielä matkaa ollakin. Siinä missä häntä ärsyttää oma säästeliäisyyteni, itseäni ärsyttää moinen tuhlailu. Ihmiset ovat erilaisia ja meillä on eri motivaatioita elämässä. Siispä en tuomitse häntä ihmisenä. Vaikka kirjoitankin asiasta negatiiviseen sävyyn, on hän varsin mukava ihminen. Lähden mielelläni jatkossakin kaveripariskunnan kanssa matkalle, koska heidän seuransa on mukavaa, vaikka talousasioissa näkemyksemme eivät kohtaa.

Raha ohjaa ihmisten käyttäytymistä halusimme tai emme. Hyvin harvalla meistä on oikeasti koskaan mahdollista vapautua rahan vaikutuksista täysin. Vaikka saavuttaisimme taloudellisen riippumattomuuden, emme silti pääse eroon rahan käyttöön liittyvistä asioista. Jos rahaa olisi enemmän, kuin pystyy käyttämään, niin hyvin harva meistä tyytyisi tekemään makaronilaatikkoa kotona. Rahan paljous todennäköisesti ohjaisi meitä välttämään paikkoja mihin emme haluaisi mennä vaikka se halvempaa olisikin. Taloudellisesti riippumattomana saattaisimme valita 10€ lounaan ja puolen tunnin jonotuksen vaikka naapurissa olisi sadan euron lounas ilman jonoa. Onkin hyvä välillä muistuttaa itseään, että oma taloudenhallinta ei todennäköisesti sovi kaikille, vaikka liiallinen rahankäyttö onkin haitaksi jokaiselle.



Kuvalähde: Pixabay - Mohamed Hassan

Kommentit

  1. Kirjoittamasi lisäksi (ihmisillä on erilaiset rahankulutustottumukset) minä olen huomannut että myös erilaiset elämäntilenteet vaikuttavat omaan suhtautumiseeni rahaan. Ihan sama ihminen, mutta eri tilanne törsäämisissä. Ilman lapsia olisin ihan hyvin ajatellut että säästänpä esim ruuasta. Nyt kun on nappuloita niin en missään tapauksessa halua `säästää` ruuasta (toki haluan ruuan taloudellisesti fiksusti). Lisäksi ennen vähän nauroin ihmisten kalliille harrastuksille (siis mietin että miksi joku haluaa harrastaa jotain hurjaa ja kallista...). En naura oikeastaa enää niin paljoa toisten harrastukista. Nyt kun on lapsia niin haluan, että jos lapseni haluavat, he pääsevät haluamiinsa harrastuksiin (harrastuksen halun pitää tulla lapselta, ja lasten harrastusoravanpyörään en silti itseäni enkä lapsiani halua). Tapa säästää ja toimia on minulla nyt ihan erilainen kuin ennen (ja entinen tapani jopa vähän naurattaa). Uskon että kun olen vanhus, käsittelen talouttani eri tavalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Elämäntilanne varmasti vaikuttaa kulutuskäytökseen. Kyllä itsekkin käytän enemmän rahaa, kuin opiskellessani, mutta vain vähän enemmän. En mieti niin tarkasti jokaista ostosta ja nyt voin matkustella taas, kun talous joustaa. Toisilla kulutus kumminkin karkaa täysin käsistä heti kun rahaa saa enemmän (omasta näkökulmastani). Toiset eivät mieti sen mahdollisia seurauksia. Toiset eivät välitä.

      Poista
  2. Törmäsin juuri eilen samaan tilanteeseen. Istuttii iltaa kaveriporukalla minun pihallani paljussa, asun kivassa omakotitalossa missä on isot terassit ja pihat. Noh sitten mieheni päätti sanoa jotain liittyen minun rahan käyttöön etten osta ylimääräisiä juttuja mitä en tarvitse (mikä on todellakin fiksua hänen mielestä ei, kuulema kun tilillä on rahaa ne pitää tuhlata eikä sijoittaa....) niin nämä pari meidän kaveria alkoivat sanomaan että ei raha tuo onnea Sä et saa sillä rahalla hyvää oloa ja kun et nauti elämästä mieheni yhtyi myös tähän. Siinä vaiheessa mulla meinasi vähän kiehahtaa. Siis miten ihminen voi sanoa toiselle että Sä et nauti sun elämästä.!? Tämä kaveri joka sano ton elää sossutuilla ei koskaan käynyt töissä, ei kouluja, juo vapaa ajalla, tuhlaa rahansa baareihin, takseihin ym. Vastasin vain että viinako tekee sitten onnelliseksi. Oikeasti mä en voi ymmärtää. Ei mun tarvitse todistella että olen onnellinen elämääni, mulla on kaikkea mistä olen haaveillut olen toteuttanut kaikki unelmani. En sanonut sitä sille koska ei mun tarvii. Varmaan ois alkanut tulla paskaa niskaan. Olikohan kateus vai mikä sieltä iski. En tiedä mutta ei tuntunut hyvältä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa varsin ikävältä tilanteelta. Suomessa meidät on kasvatettu ajatukseen, että työllä ei rikastu ja kerran sitä vain eletään niin kannattaa tuhlata. Kaikki eivät sitä sano niin suorasti, mutta ajatus on usein taustalla.

      Olemme myös kateellista kansaa ja usein osoitamme sen. Suomessa asiat ovat tarpeeksi hyvin, että jokainen tietää pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, mutta talous on usein ylivoimainen tavoite. On helpompi todeta, "kyllä minäkin olisin voinut jos olisin...", kuin oikeasti tehdä.

      Toivottavasti et joudu kovin usein kohtaamaan vastaavaa. Tosin ei kukaan vastavirtaa ole ongelmitta kulkenut.

      Poista
  3. Rahankäytössä voi myös helposti tulla vauhtisokeus juuri vertauksessasi ryysyistä rikkauksiin. Uusi postiviinen tilanne rahan suhteen voi aiheuttaa sen, että kuvittelee rahaa olevan mihin vaan. Ikävä kyllä monesti menot kasvavat kasvavien tulojen myötä eikä todellakaan työnteolla näin olleen jää mitään edes sukanvarteen saati rikastu.

    Jokainen ihminen tekee tämä valinnat oman rahankäytön osalta; joku kokee merkityksellisesti syödä kallimmassa ravintolassa, joku taas ostaa jonkun harrastusvälineen. Joku haluaa tuhlata kaiken, joku miettiii taloudellisempia vaihtoehtoja, jotta elämä voisi joskus tulevaisuudessa olla leppoisampaa.

    Itseäni ärsyttää myös älytön tuhlailu. Olen paljon pohtinut sitä ketä varten me teemme sitä; itseämme varten vai muita varten? En kritisoi muiden rahankäyttöä enkä itsekään useinkaan tee fiksuimpia valintoja rahankäytön suhteen. Eikä tässä sunkaan tapauksessa ole kysymys varmasti siitä, että supernuukailet ja elät askeettisesti vaan haluat käyttää rahasi järkevästi. Vaikka rahasta puhutaan nykyään paljon enemmän kuin aikaisemmin se on edelleen hankala aihe, etenkin jos keskustelijoiden näkemykset ovat erilaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista on, että usein ne jotka miettivät rahan käyttöään ja kuluttavat suhteellisen vähän rahaa ovat ainoita jotka tiedostavat, että käyttävät rahaa vähän turhaankin. Kuten itsekkin totesit "itsekkään useinkaan tee fiksuimpia valintoja rahankäytön suhteen", mutta ehkä sen tajuaminen on se avain monelle. Eikai kukaan tahallaan tuhlaa kaikkia rahojaan, ellei taustalla sitten ole jotain vakampaa.

      Rahankäyttö on erikoinen asia siinä mielessä, että sen vaikutuksen ymmärtäminen ei todellakaan vaadi suurta älykkyyttä. Se kumminkin sitoutuu niin moneen eri aihealueeseen, että monille se ei ole yksinkertaista plus miinus laskua, vaan jotain aivan muuta.

      Poista
  4. Yleensä yritän itsekin olla aika pienellä budjetilla ulkomailla. Nyt kuitenkin viime matkalla köpiksessä käytin tarkoituksella enemmän rahaa ruokaan ja aktiviteetteihin. Jotenkin on alkanut tuntua että turha lähteä ulkomaille asti eurojaan laskemaan :D Kyllä sitä kerkiää sitten Suomessakin tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ajattelen samalla tavalla, mutta rajansa lomallakin. Siksipä budjetoin noin 50€ ravintoloihin päivässä. Rahaa kului lähes järjetön määrä halvemmassa maassa, mutta loma on loma. Joskus voi rahaa käyttääkkin. Ei koko matkailu ole taloudellisesti järkevää edes matkojen kustannusten takia :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Touko-kesäkuun tylsät sijoitukset ja tilannekatsaus

Huhtikuun sijoitus: Citycon

Sijoitukseni ylittivät 50 000€